Vahva paluu levytyskantaan yli 20 vuoden jälkeen: arviossa The Obsessedin ”Sacred”

Kirjoittanut Jyri Kinnari - 31.7.2017

Scott ”Wino” Weinrich tunnetaan parhaiten varmaankin doom metalin alkuhämärissä yhtenä genren pioneereista häärineen Saint Vitus -yhtyeen laulajana, mutta sen lisäksi hänellä on ollut kauhansa mukana niin monessa sopassa, etteivät yhden ihmisen sormet taida riittää laskemaan niitä. Viime vuosina monien mutkien kautta Saint Vitusin alkuperäislaulaja Scott Reagers palasi miesvahvuuteen ja Winon tie vei takaisin The Obsessed -yhtyeen keulille, jossa hän on myöskin jättänyt jälkensä musiikkihistoriaan. Monenlaista riffijytää musiikissaan yhdistelevä The Obsessed on levyttänyt edellisen kerran vuonna 1994, jolloin lopputuloksena oli ”The Church Within” -albumi.

Yhtyeen paluun taustalla on niin monenlaisia juonenkäänteitä, etten mene niihin tämän enempää. Ainut merkittävä asia on se, että yli 20 vuoden tauon jälkeen The Obsessedin uusi levy on todellisuutta. ”Sacred”-niminen albumi julkaistiin aiemmin tänä vuonna ja tuttuun tapaan Wino itse laulaa ja soittaa kitaraa. Hänen lisäkseen yhtyeen vanhoja jäseniä ei ole mukana, vaan tällä levyllä basistina toimii Dave Sherman ja rumpalina Brian Costantino. Nykyisenkin inkarnaation aikana on tapahtunut muutamia jäsenvaihdoksia ja niiden myötä basistina toimii nykyään Reid Raley.

Tyylillisesti The Obsessed ei ole muuttunut juuri mihinkään. Bonuskappaleet mukaan lukien lähes tunnin kellottavalle albumille mahtuu melko vaihtelevia kappaleita, joiden keskiössä ovat stonerin, doom metalin, rock ’n’ rollin ja heavy metalin erilaiset vivahteet. Kappaleita yhdistävät tekijät ja The Obsessedin musiikin tärkeimmät tunnuspiirteet ovat riffivetoisuus ja Winon tunnistettava lauluääni, joka on vain vahvistunut iän myötä. Vetovastuu vaihtelee kitaran ja laulun välillä, mutta kumpikaan niistä ei jää missään kohtaa levyä varsinaisesti taka-alalle. Erilaiset kappaleet sopivat yhteen, vaikkakin niiden muodostama kokonaisuus on hieman hajanainen. Eri tyylilajit painottuvat eri kappaleissa erilailla, mutta erot eivät ole niin suuria, etteikö musiikkia tunnistaisi helposti The Obsessediksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaihtelevuus on tietysti myös osoitus Winon ja kumppaneiden monipuolisuudesta biisintekijöinä. Kappaleet eivät ainakaan kuulosta siltä, että niistä oltaisiin väkisin tehty erilaisia. Pitkästä kestostaan huolimatta levyn jaksaa kuunnella alusta loppuun kyllästymättä, mikä taas on osoitus musiikin kiinnostavuudesta, joka on eri kappaleissa hieman erilaista. Esimerkiksi joissain kappaleissa toimivan kokonaisuuden ydin on energisissä stoner-riffeissä, joissain taas tunnelmaa maalaillaan haikean laulumelodian keinoin ja joissain doom metalin painostava raskaus painaa läpi.

Tämä on yksi niistä harvoista levyistä, joiden lähes jokaisen kappaleen voisi analysoida erikseen jotenkin kiinnostavasti, mikä on poikkeuksellista varsinkin kappaleiden suuren määrän huomioiden. Itse pyrin näkemään jokaisen albumin ensisijaisesti yhtenä kokonaisuutena ja sellaisena ”Sacred” on vahva ja monipuolinen, vaikkakin hieman hajanainen. Se sisältää tukun hyviä ja erittäin hyviä yksittäisiä kappaleita, joiden seassa valutaan vain pari kertaa keskinkertaisuuteen. Niissä on aineksia monista toisilleen läheisistä genreistä, jotka toimivat hyvin yhdessä ja joista on kasattu yksilöllisiä kappalekokonaisuuksia, jotka toimivat kaikessa yksinkertaisuudessaankin todella hyvin. Hyvistä riffeistä ei ole pulaa ja yhtye soittaa yhdessä sulavin ottein. The Obsessed on tehnyt vahvan paluun aivan kuin aikaa ei olisi kulunut ollenkaan.

8/10

KaaosZine levytKappalelista:
1. Sodden Jackal
2. Punk Crusher
3. Sacred
4. Haywire
5. Perseverance of Futility
6. It’s Only Money
7. Cold Blood
8. Stranger Things
9. Razor Wire
10. My Daughter My Sons
11. Be The Night
12. Interlude
13. On so Long (bonus)
14. Crossroader (bonus)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

The Obsessedin kotisivut
The Obsessed Facebookissa

Luetuimmat

Uusimmat