Gods Forsaken tarjoaa toisella levyllään vanhan koulukunnan ruotsidödistä. Tuotanto on kuin suoraan 1990-luvun alusta ja bändi muistuttaa Entombedia ynnä muita klassikkoyhtyeitä. Gods Forsakenin musiikki ei sisällä mitään kommervenkkeja: mutkat vedetään suoriksi, veri lentää ja haudat avautuvat silkasta inhosta. Bändissä soittaa entisiä Amon Amarthin ja Asphyxin jäseniä ja löytyypä taustalta myös Wombbathia. Mainita täytyy myös tyylikäs, asialleen omistautunut ja visvainen kansikuva, josta on vastuussa Patrik Tegnander.

Kun levyn nimikkobiisi ”Smells of Death” lähtee pienen leffasamplen jälkeen käyntiin, tuntuu kuin maa vapisisi elävien kuolleiden voimasta jopa siinä määrin, että täytyy vielä kerran kehaista autenttisia soundeja. Albumin huippukohtia esimerkiksi ”The Process of Death”, ei vähiten pirun groovaavan loppuosansa takia. Tätä edeltänyt ”Into the Pit We Shall Gather” on myös kova. ”Dead and Buried” sisältää soolon, ja näitä olisin toivonut paljon lisää. Levyn päättää muusta materiaalista erottuva melodisempi ja tunnelmallisempi instrumentaali ”The Curse of Matul”. Kaiken kaikkiaan siis onnistunut tekele.

Tuotanto, yhteensoitto, vokaalit – puitteet levyllä ovat siis paremmin kuin kunnossa, mutta materiaali voisi olla piirun verran parempaa. Niin, Gods Forsakenia voisi toki syyttää oman äänen puutteesta, mutta näin vanhalle liitolle omistautuneen yhtyeen ollessa kyseessä, ei asialla ole oikeastaan väliä. Bändi tietää mitä tekee, kohdeyleisö tietää mitä haluaa. Bändi onnistuu missiossaan ihan kivasti, mutta varsinaisia killeribiisejä jäin silti kaipaamaan. ”Smells of Death” kuuluu kuitenkin eittämättä jokaiseen old school death metal -aiheiseen soittolistaan. Albumi on tehty luukutettavaksi, ja taidanpa luukuttaakin vielä kertaalleen. Naapurit, varokaa!

7½/10

1 Smells of Death
2 They Crawl
3 From the Inside They Came
4 In the Pit We Shall Gather
5 The Process of Death
6 Dead and Buried
7 The Dead Laughed
8 Birth of Insanity
9 The Curse of Matul

Gods Forsaken Facebookissa