Viisi biisiä piristämään korona-arkea: Ville Sahakangas (Nicole / Dead Shape Figure)

Koronavirus poisti hetkellisesti vapauden olla, tulla ja mennä. Yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten rock- ja metallimuusikoiden kanssa halusimme piristää lukijoidemme arkea pienellä artikkelisarjalla, jossa muusikot listaavat kuunneltavaksi viisi kappaletta, joita he ovat koronakaranteenissaan luukuttaneet. Juhannuksen kynnyksellä rajoituksia purettiin ja vapautta lisättiin. Nähtäväksi jää, oliko tämä tässä, vai tapahtuuko uusia selviytymiskeinoja vaativia toisia tulemisia. Jo (toivottavasti) tutuksi tullut Viisi biisiä piristämään korona-arkea -sarja sen sijaan jatkuu niin kauan, kunnes viimeinenkin rokkari ja malminkaivaja on tavoitettu. Sarjan 97. osassa tutustutaan Nicolessa sekä nykyisin myös Dead Shape Figuressa rumpuja soittavan Ville Sahakankaan biisivalintoihin. Voit katsastaa Villen valinnat sekä lukea perustelut tästä:

”Sanottakoon heti alkuun, että viiden biisin lista on lähes mahdoton tehtävä. Biisejä maailmaan mahtuu, joten ajattelin lähestyä tätä arjen piristystä lähinnä musalla, joka on viime aikoina tavalla tai toisella vakuuttanut, tai soinut erityisen paljon. Voisin linkata lapsuuden idolit tai iholle ikuistetut Sepulturat ja Panterat, mutta jätetään nyt tällä kertaa klassikot rauhaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Ensimmäisenä listalle heitän todella tuoreen ja ensipuraisulla iskeneen mikkeliläisen Balance Breachin. Bändi on tällaisen vanhan kehäraakin silmissä vasta perustettu (2015) ja kyseessä onkin avausraita vastajulkaistulta debyyttialbumilta. Ja kova sellainen onkin. Tämän kaltaista musiikkia ei ole Suomessa liiemmin tehty, vaikkakin laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna ei tässä varsinaisesti pyörää olla uudelleen keksimässä. Mutta miksi pitäisikään? Erittäin laadukas tuotanto, hienot biisit, tiukka soitto ja helvetin hyvä laulaja. Mitä sitä muuta tarvitsee? Meno on kaunista ja myös runttua ja vauhtia riittää. Ja kaikkea siltä väliltä. Kuulin että oma bändini Nicole on ollut heppujen elämässä suuressa roolissa, joten tuntuu valtavan hienolta, että omalla esimerkillään on voinut vaikuttaa siihen, että maailmaan syntyy jotain näin valtavan kaunista. Ihan kuin olisi joskus tehnyt itsekin jotain oikein.”

”Ja sitten Ruotsiin. Metalli-ihmiset tietävät varsin hyvin miten kova metallimaa Ruotsi on. Eikä siihen näillä näkymin ole tulossa muutosta. Löytyy jos jonkinlaista osaamista ja alalajia. Uudempaa sukupolvea tarinassamme edustaa Orbit Culture kappaleellaan ’Saw’. Tämä bändi jäi käteen vuosi sitten kaverin linkatessa juurikin tämän kyseisen biisin. Siitä saakka bändin koko tuotanto on ollut kovassa kuuntelussa ja uutta levyä odotetaan innolla. Teknistä melodödöä tai jotain sinnepäin. Metallica suurimpana vaikuttajana tyypeillä, ja joistain biiseistä sen kuulee hyvinkin selkeästi.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

”Spotify tiesi kertoa, että viime vuoden kuunnelluin biisi allekirjoittaneella oli Conjurerin ’Thankless’. Eikä ihme, sillä tässä on sitä jotakin. Tämäkin on debyyttialbumi, ja on hämmästyttävää miten bändit pystyvät heti uransa alussa lyömään tällaisen levyn pöytään. Tulee sellainen fiilis, että miten tästä voi enää parantaa? Se jää nähtäväksi, mutta siihen saakka suosittelen pyörittämään tätä. Conjurer tappaa talossa ja puutarhassa.”

”Sitten sinne ns. Kyrpänä tuplia -osastolle. Ja vieläpä jenkkeihin. Satuin huomaamaan, että yhdysvaltalainen Rivers of Nihil komeili melko monien alan julkaisujen best of -listoilla, kun vuoden 2018 levyjä rankattiin paremmuusjärjestykseen. Ja kun tarpeeksi monessa listassa sama nimi toistui, oli pakko tarkistaa mistä on kyse. Ja hyvä niin. Tässä nimittäin on teknisen death metallin ja progen liitto niin pyhä, että veri tulee perseestä. Aivan uskomattoman hienoa tykitystä, fiilistelyä ja saksofoni jumalauta! Ai että minä nautin. Niin hienoa ja rujoa samassa paketissa.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

”Ajat ovat sen verran erikoiset, että vaikka liityin itselleni uuteen bändiin jo lokakuussa 2019, en vielä kertaakaan ole yhdessä bändin kanssa soittanut. Siksi en koe suurta ’oma lehmä ojassa’ -fiilistä jakaessani tämän biisin. Kotimainen Dead Shape Figure on painanut menemään jo pitkään, mutta kävi itselleni laajemmin tutuksi vasta kun kitarajumala Juhani Flinck pyysi minua liittymään bändiin. Bändi on luonut nahkansa moneen otteeseen, ja taas kerran tien päälle lähdetään uusitulla kokoonpanolla. Haluaisin kovasti jakaa tässä uutta tuotantoa, joka on valmiina odottelemassa julkaisua, mutta vanhassa vara parempi, sanotaan. Odotan koronapaskan loppumista kuin kuuta nousevaa, jotta pääsen lavalle vetämään näitä hienoja biisejä näiden hienojen herrasmiesten kanssa.”

Voit tutustua Villen yhtyeisiin Nicoleen ja Dead Shape Figureen tästä:

Artikkelisarjan aiemmat osat löydät täältä.