Abbath, eli leikkisästi sanottuna puoli Immortalia, on nyt edennyt siihen pisteeseen, että saatavilla on ihan yhtyeeksi asti koostetun entisen Immortal-keulamiehen ensimmäinen täyspitkä. Itse Abbathin (laulut ja kitara) lisäksi debyytillä soittavat ex-Gorgoroth-basisti King sekä Benighted-rumpali Creature (Kevin Foley), joka sittemmin on erinäisten tietojen mukaan jo jättänyt yhtyeen. Tiedä näistä, mutta eipä sillä oikeastaan ole levyarvostelun kannalta myöskään mitään merkitystä.

Verrattuna viimeisimpiin Immortal-albumeihin on Abbathin debyytti lähempänä itse herra Abbathin toista projektia I:tä. Keskitempoinen black metal on pääroolissa, vaikka blastbeatiakin levyllä jonkin verran kuulee. Siinä missä levyn alkupuolella kuultavat avausraita ”To War!” sekä kolmosraita ”Ashes of the Damned” edustavat levyllä rivakampaa ja deathmetallisempaa 2000-luvun Immortalia, on loppulevy enemmänkin I:tä lähellä olevaa jylhää ja kylmää black metalia. Valitettavasti levyn suurin mielenkiinto katkeaakin oikeastaan hyvin aikaisessa vaiheessa, jos levyn ensimmäisten raitojen kuuntelun aikana jaksoi vielä mielenkiinnolla odottaa, mihin suuntaan Abbath uutta sooloyhtyettään luotsaa. Lupaavien ensimmäisten kappaleiden jälkeen se luotsaaminen tapahtuu nimittäin hyvin tyynissä vesissä, eikä samanlaista myrskyä, kuin Immortalilta joskus on kuultu, onnistuta saamaan aikaiseksi. Levy puhkuu stereoissa läpi kuin säyseä kevättuuli aina lopussa kuultaviin Judas Priest -coveriin ”Riding on the Wind” sekä Immortal-coveriin ”Nebular Ravens Winter”, joista jälkimmäisestäkin jää päällimmäisenä mieleen vaan kysymys: Miksi? Kappaleeseen ei ole tässä versiossa saatu yhtään mitään uutta aikaiseksi.

Suurin ongelma Abbathin debyytillä onkin sen valitettava keskinkertaisuus ja mielikuvituksettomuus, mikä heijastuu jo levyn nimestä ”Abbath”. Jos tätä tuotosta vertailee esimerkiksi kahteen omasta mielestäni parhaimpaan Immortal-albumiin, joista ”Pure Holocaust” kuulostaa alusta loppuun totaaliselta joukkomurhalta” ja ”Battles in the North” äärimmäisen kylmältä teokselta, niin miltä kuulostaa ”Abbath”? Se kuulostaa Abbathilta, ei sen enempää eikä vähempää. Immortalin ja I:n faneille levy ei varmasti sinällään suurta pettymystä tuota, sillä niin perusvarmaa Abbath-tuotantoa koko albumi on. Mutta mitään klassikkoa albumista ei saa tekemälläkään, ja voisin laittaa vaikka pääni pantiksi, että loppuvuodesta pohdittaessa vuoden 2016 parhaimpia levytyksiä hyvin harva tulee tätä albumia muistamaan.

6/10

Kappalelista:
01. To War!
02. Winterbane
03. Ashes of the Damned
04. Ocean of Wounds
05. Count the Dead
06. Fenrir Hunts
07. Root of the Mountain
08. Endless
09. Riding on the Wind (Judas Priest-cover)
10. Nebular Ravens Winter (Immortal-cover)

Abbath facebookissa

Kirjoittanut: Riku Mäkinen