Ennakkokuuntelu: Mystons – ”3”

Kotimainen rokkia, bluesia, metallia ja grungea keskenään yhdistelevä Mystons julkaisee uuden ”3” nimeä kantavan albuminsa syyskuun 2. päivä EluccaArts Recordsin kautta. Kaaoszine sai mahdollisuuden tarjota lukijoilleen kuunneltavaksi ennakkoon tämän vähintäänkin mystisen albumin. Lue lisää kuunnellaksesi albumi kokonaisuudessaan.

1. ”Mammoth”:

M Myston: Nimensä mukainen mörssäysjärkäle, joka esittelee mihin aineksiin Mystons 3 duosoundi pohjaa. Toimii hyvänä introna levylle. Hieman stonerinkatkuinen savuun vivahtava aromi.

Jay Myston: Ränttätänttää ja WASPia, tuimaa tykitystä ja rumpu- & kitarasoolot. Lähti kasautumaan kitarariffistä joskus talvella.

2. ”Mourning Sky”:

M Myston: Tässä on hieman Edvard Munchin ”Huuto” -tunnelmaa, kun taivaanranta kääntyy yöhön päin ja vaikuttaa siltä, että kohta pää räjähtää saletisti. Levyn ehkä raskain biisi sanoitusten puolesta – semmosta vanhan miehen höpinää. Tässä kohtaa lähettäisin edesmenneelle Jouni Mömmölle terveisiä Tuonelaan. Kappaletta äänitettiin vahvasti Mana Manan inspiroimana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jay Myston: Ensin oli radio 957 ja loputon hard rock kimara. Sitten piti keksiä maailman tylyin riffi ja paukutella suoraa komppia koko biisi. Jostain kallonpohjasta se tappajahaikin vielä vuosien jälkeen löytyi. Eikä sovi unohtaa että kerran sitä kirkkourkusaundiakin on elämässään käytettävä kun se aina niistä syntetisaattoreista löytyy.

3. ”Man In The Wheel”:

M Myston: Taitaapi olla levyn grungein raita. Kertoo autoilusta ja suunnistuksesta ainakin periaatteessa, mutta oikeesti tietty jostain sata kertaa syvällisemmästä tunteen tuskasta ja eksyksissä olosta, kun kaikki on sumuista, eikä oikein ota tolkkua mistään. Yksi lempiraidoistani levyllä ja kerrankaan ei saatana soiteta 4/4-tahdissa kokonaan ainakaan mun mielestä.

Jay Myston: Taitaako olla ihan ensimmäinen kerta kun kielitaiteilija ryhtyy tasajakoisista rytmeistä poikkeamaan? Ja heti tuntui tykkäävän pienen alkupanikoinnin jälkeen.

4. ”CrusHer”:

M Myston: Tää biisi syntyi, kun oltiin mökillä soittamassa juovuksissa viikon verran joka päivä ja äänitettiin uusien biisien demoja samalla. Jostain tuli tällanen Satyricon-vaikutteinen riffittely. Tän biisin kohdalla lähetän terveiset kristityille ja muillekin uskontokunnille – Toivottavasti rukouksiinne vastataan!

Jay Myston: Satyriä ja Frostia yritettiin matkia, mutta eihän me osattu. Taitaa olla yksi rumpalistin suosikkibiiseistä tällä levyllä. Miksatessakin sai vähän leikkiä kultaisen 80-luvun takaperoisilla mörkökaiuilla ja delaynappuloilla.

5. ”Life in A Tomb”:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

M Myston: Samaisista mökkisessioista lähtenyt biisi, jolla kuuluu blues ja blackkisvaikutteinen Jayn lahjoittama riffi väliosassa. Sanoituksissa oli pakko viitata Black Velvet -kappaleeseen mustilla samettiverhoilla, jollain tapaa siitä tuli toi biisi mieleen. Oon aina haaveillut biisin tekemisestä, joka olis samaa sointukiertoa alusta loppuun ja tän biisin hypnoottisuus perustuu just siihen.

Jay Myston: Joskus synkkänä talvena 2010 katselin youtubesta liikaa black metal -opetusvideoita kitaransoitosta ja jostain varmasti varastin tahdin mittaisen pätkän, jota sitten veivataankin koko biisi kun ei mitään muutakaan keksitty. Veikkaanpa että black velvetkin tuli radio 957:lta jossain vaiheessa hittikimaraa.

6. ”Dancing With Demons”:

M Myston: Tää biisi on yökerhodiskoa helvetistä. Kuvittele ittes yökerhoon, jossa inhoat olla ja joku (itse Lucifer?) pakottaa sut tanssilattialle kaikkien friikkien kanssa vetämään jotain hirveetä skeidaa. Et haluu tanssia, mutta jalat alkaa väkisin veivaamaan ja olet taas häpäissyt itsesi ja matkalla kohti lähemmäs helvettiä. Elvarikin on siellä Las Vegas -kledjuissa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Jay Myston: Kukapa sitä ei olisi joskus diskoa jamitellut, mutta toiset vääntävät siitä vielä kokonaisen kappaleenkin. Eikä se nyt edes diskolta kuulosta. Tarpeeksi paskan kuuloista orchestra hittiäkin piti monesta vehkeestä metsästää kun ei meinannut löytyä. Yamaha onneksi tekee vielä vanhoja kunnon saundeja.

7. ”Death Pills”:

M Myston: Levyn blueseinta osastoa, jolla slaidikitara raikaa ja kannut kolisee lopun kaahauksessa. Kertoo addiktiosta yleensä ja siitä miten ihminen pystyy kusettamaan erityisesti itseään loputtomiin. Lyriikkapuoli on aika paljon velkaa ex-basistillemme John Paul Myston III:lle, että terkut sinne.

Jay Myston: Jostain syystä kitarasankari haluaa aina työntää sormensa kapeisiin metallituubeihin ja kun se nakki oli sinne saatu, niin kappale siitäkin piti tehdä. Rumpalina kun en muuta keksinyt niin päätin soittaa samalla tavalla alusta loppuun. Lopussa saakin sitten jo päästellä täysillä. Kappale tuntuu aina soittaessa liian hitaalta, mutta kuulostaa lopulta liian nopealta.

8. ”Princess Of Dark”:

M Myston: Tää on selkeiten Jayn biisi levyllä, jonka voi huomata siitä, että siinä on yli neljä sointua ja rakennekin on monimuotoisempi Kiehtova kappale, levyn blacksabbatheinta osastoa. Klassinen hyvä-paha -asetelma, jossa ollaan keskitytty siihen, että ihmisellä on houkutus pahuuteen. Joillakin henkisesti herkeimmillä tyypeillä se näkyy ulospäinkin aika selvästi oudon tummana fiiliksenä ja tässä vedotaan hiukan Manaaja hengessä siihen, että demonit voivat päästä sisuskaluihin käsiksi, jos vain avaa portit.

Jay Myston: Muistan vahtineeni kahta tappajakania ja yhtä viileää hamsteria musta valtava gretschi kaulassani ja päässäni alkoi pyöriä kitarariffi sekä falsetissa laulettu ylistys prinsessalle. Ei tullut falsettia mutta on varmasti ainoa kappale tällä levyllä joka löytyy myös nuotinnettuna ruutupaperille.

9. ”Gathering”:

M Myston: Nimensä mukainen levyn kappaleet yhteen kokoava raita, jossa tarinallisesti jatketaan siitä mihin edellinen raita tavallansa jäi. Kertoo nykymaailman menosta ja mihin suuntaan se saattaa johtaa. Heimotouhuja ja bussipysäkkiprofetiaa siis, jossa kuitenkin toivonpilkettäkin mukana.

Jay Myston: Muistan vain että rumpuja piti hakata kovaa ja pientä turkkilaista saviruukkusoitinta hellästi sormenpäillä. Tämä oli ainoa kappale levyllä jossa oli oikein stemmalaulutkin – tosin vain päivän verran ennen kuin todettiin niidenkin olevan jo vähän liikaa.

KOKO LEVYSTÄ:
Jay Myston: Kokonaisuudesta täytyy vielä mainita, että rummut ja ykköskitara ovat livenä yhtä aikaa soitetut. Mitään ei haluttu korjata tietokoneella ja kaikki on ihan omin pikku kätösin soitettu jollain vekottimilla. Olkoonkin sitten hyviä tahi huonoja asioita kenenkin mielestä.

M Myston: Nii just ja jos vaikutteita levyltä alkaa hakea, niin suurimpia vaikuttajia ovat Radio 957 – sävellystyössä käytetty mökki osui just laa-radioaaltojen katvealueeseen ja radiosta ei kuulunu juurikaan muuta. Aldaris on myös yksi päävaikuttajista – se on latvialainen, mitä erinomaisin olut!

[mp3player width=425 height=344 config=fmp_jw_widget_config.xml playlist=mystons.xml]