Ennakkokuuntelu: RebelHead – Too Much

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 10.9.2014

rebelhead Lenkkihevin kuningas RebelHead julkaisee uuden “Too Much” nimeä kantavan albuminsa sekä vinyylinä, että CD:nä 17. päivä syyskuuta. Kaaoszine yhteistyössä yhtyeen kanssa haluaa nyt tarjota lukijoilleen viikon ajan mahdollisuuden kuunnella kyseisen albumin kokonaisuudessaan ennakkoon sivustollaan. Lue lisää kuunnellaksesi kyseinen albumi.

Yhtye on kommentoinut albumin kappaleita seuraavasti:

1. Fight Free:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Sanoituksellisesti oikeastaan ainoa punkkiteemoissa liikkuva kappale. Kapitalismin ja muka-rehellisen maailmanpolitiikan orjuutta kritisoiva laulanta. Työnimi ”Dennis Lynxe” kertoo jo mihin suuntaan tässä kumarrellaan musiikillisesti. Eka fiilisteltiin AC4:sta ja Refusedia, sit mentiin reenikselle ja rumpalimme Ville Kinaret nappasi kitaran syliinsä ja puristi siitä pihalle pääriffin. Tässä tapauksessa riffi on yhtä kuin koko biisi ja aikaa tähän toimitukseen meni reippaasti alle tunti.

2. King of the Road:

Tämä biisi kertoo rakkaudestamme keikkailua kohtaan. On vaan pakko päästä tien päälle olemaan kuningas edes hetken aikaa, sen kolme varttia kun saa olla lavalla ja unohtaa kaikki muu säätö.. Biisin runko syntyi kertsin pianomelodian ympärille ja niinkuin usein käy, lopputuotoksessa kyseisellä pianomelodialla ei ole kovinkaan kummoista roolia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

3. Plastic:

Nykyajan kauneusihanteita kritisoiva ”Plastic” ammentaa tämän hetkisestä BB-ajasta, jossa turhat julkkikset pomppii silikonit naamarissa ja teinit kattoo suu auki imien siitä kaiken mahdollisen. Ihmisen rikkinäisyyttä täytetään botoxilla, ilmeisen toimiva konsepti.. Musiikillisesti biisi lähtee lentoon viimeistään, kun meidän vanha frendi, Antti Untamala ottaa jousineen hommat haltuun C-osasta eteenpäin.

4. We Burn:

Sanoitusten teemat on haettu yksin yrittämisestä ja itsensä liian suureksi kokemisesta. Vähän ”Icarus” fiilistä, et ei sitä olla jumalia eikä yksin päästä aurinkoon asti, alas tullaan vaikka mitä yrittäs.. Jos meillä olis oma jalkapalloseura, tämä olis sen kannatuslaulu!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

5. Misfit:

Ensin tuli ”Viimeinen Atlantis”, sit tuli tän biisin kertsi.. Säkkäri pöllittiin Cancer Batsilta..eiku siis Beastie Boysilta.. Joku meitä paremmin musiikin terminologian tunteva kertoi, että biisi kulkee kolmessa eri sävellajissa. Emme tiedä mitä ne ovat, mutta kuullostaa hauskalta! Sanoituksellisesti biisi kertoo irti päästämisen vaikeudesta puolin ja toisin. Joskus on vaan jätettävä asiat ja ihmiset taakse ja jatkettava elämää.

6. Too Wrongs / One Right:

Ehkä koko albumin vaikein sanoitus johtuen sen pitkästä historiasta. Kun on kerran sanoittanut biisin kymmenen vuotta sitten, niin on tosi vaikeaa lähteä hakemaan siihen uutta kulmaa. Biisi saatiin kuitenkin päivitettyä tähän päivään ja tarina kertoo nykymaailman silmiä sumentavasta meiningistä. Kaikki on ok ja kaikkea pitää kokeilla..?! Vaikka ”Fight Free” syntyikin alle tunnissa, niin tämä biisi osaltaan pitää huolen siitä, että meidän keskiverto biisinkirjoitusaika on suhteellisen pitkä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

7. Old?:

Keski-ikäistyvien miesten nuoruuden kaipuuta. Ei meinaa haluta luopua nuorten miesten höntyilystä, ei ainakaan ilman kunnon tappelua! Ehkä jopa vähän omakohtainen tilitys farkkuvollen ja kahden lapsen omaavalta mieheltä. Levyn cooleimmat kitaroinnit ja ehdottomasti röyhkein C-osa. Emil Lähteenmäki antaa näyttöjä Hakametsän suuntaan. Eiköhän sieltä urkurin pesti lohkeaisi jos vaan keikkakiireiltään joutaisi.

8. Trailer Park Queen:

Rakkauslaulu tavallisille naisille. Vähän samaa ku ”Plasticissa”, et tavalliset naiset ovat parhaita ja niistä katalogi-mimmeistä ei saa kuitenkaan kunnon emäntää, niillä kun tuppaa olemaan joku parkailu päällänsä koko ajan. Tämän työnimi oli ”Blues”, ei mitään käryä miksi, ei ainakaan musiikillisen sisältönsä vuoksi. Biisi pitää sisällään lehmänkelloa sekä vuoden 2014 ylivoimaisesti kovimman kitarasoolon. Tämä soolo todistaa miksi Jyri Raitio soittaa bassoa Jimmy Wastedissa..

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

9. I Am Messiah:

Villen ideoima rypistys joka valmistui vasta studiossa. Levyn synkin ja vihaisin biisi kertoo narsistisista ihmisistä, jotka imee elinvoiman muilta ja kohottaa itseään muiden kustannuksella.

10. Fightback:

Riippuvuuksien kanssa taistelu ja itsensä selättäminen on tän biisin juttu. Painitrikoot päälle ja ei muuta ku vääntämään itseään siltaan.. Tämä oli jotenkin erityisen vaikea biisi tallentaa studio-olosuhteissa. Oikeaa fengshuita haettiin pitkään ja hartaasti, eikä sitä sitten ikinä löytynyt. Biisi saatiin kuitenkin purkkiin ilman sitäkin ja hyvä niin, sillä tätä levyä ei olisi millään muullakaan biisillä voinut lopettaa.

 

[mp3player width=385 height=344 config=fmp_jw_widget_config.xml playlist=rebelhead.xml]