Kymmenvuotias turkulainen Frostbitten Kingdom saa jatkoa neljän vuoden takaisesta kokopitkästä ”Infidel Angel” (2010), kantaen nimellään ”The Winter War Symphony”. Eeppisellä death metallilla kuvattu kokoonpano on uransa aikana pitänyt fantasiasotamaailman teemaa tärkeänä viivana oman uransa tunnusmerkkinä. Monelle kuuntelijalle, jotka tuntevat Frostbitten Kíngdomia yhtä hyvin kuin omia taskujansa ei varmaan suurena yllätyksenä tule, että suurin osa vaikutteista mitä bändi on ottanut on tullut Norjan suunnasta, ja sieltä mustan metallin piireistä. Omalla kohdallani ensivaikutelmat promon kansikuvaa katsottuani muistuttivat laajalti Immortalin henkistä teemaa. Jo pelkkä bändin nimi-idea on varmasti otettu Abbathin ja kumppaneiden yhtyeen säveltämästä kappaleesta. Musiikki oli vielä tuntematon käsitys siitä, tuleeko julkaisulta kuulemaan norjalaista örinää vai ihan jotain muuta.

Albumin ensimmäinen ja pisin raita, ”Warfare & Wilderness”, antoi mielenkiintoisen ensivaikutelman. Valssin tahtiin kulkeva ja menevä sävellys antoi hämmentävät, mutta positiiviset tunnelmat. Pitkän intron jälkeinen soitto vie väkisinkin omat keskittymiset kappaleen mukaan ja pituudestaan huolimatta kappaletta jaksaa kuunnella kokonaan läpi. Täytyy vain todeta, että hyvä aloitus kerta kaikkiaan. Eeppisyyttä ja raskailla kompeilla menevä ”The Battlefront” ja ”Sentinels of the Silent Tundra” ovat yllättävän hyviä ralleja. Kitarasoolot ja tunnelmat toimivat kiitettävästi, eikä ole minkäänlaista syytä valittaa.

Levy (tai promojulkaisu) lähestyy loppuaan, jonka ”Lost, Forgotten and Forlorn” ja ”Lucid Nightmares of Barbaric Brutality” päättävät. Ensimmäinen mainittu kulkee hieman aloituskappaleen tapaan, mutta tunnelmaltaan omalle kohdalle kappaleesta löytyy Dimmu Borgiria muistuttavia elementtejä ja vivahteita. Ainoa, jossa itselläni jäi hieman mauton maku suuhun, on kappaleen soolot. Aluksi sain kuulla eeppisiä melodioita ja nyt ”Lost, Forgotten and Forlorn” –kappaleen kohdalla sain tyytyä ihmeellisiin tilutuksiin, jotka aiheuttivat hämmentäviä oloja. Olisiko ne voitu vaikka sovittaa samalla tavalla miten aikaisemmissakin kappaleissa? Päätöskappale, ”Lucid Nightmares of Barbaric Brutality” on hieno lopetus tälle julkaisulle, vaikka hienoista tunnelmista ja sovituksista huolimatta kappale alkoi pitkän kuuntelun jälkeen puuduttaa. Olisin itse lyhentänyt kappaletta korkeitaan kuuteen minuuttiin kuin kahdeksaan, mutta nämä mielipiteet ja pohdinnat ovat enemmänkin sellaisia asioita, joista voidaan monen kanssa vääntää kättä.

Frostbitten Kingdom ei aivan norjalaista örinämetallia ollut, mutta kovin kaukaa yhtyeen tyyli ei kulkenut genren suhteen. Aivan black metalliksi en itse tätä luokittelisi, vaan olisin itsekin enemmän eeppisen death metallin puolella. Kuuntelun jälkeen voin vain todetta, että ihan mielenkiintoinen ja hyvä julkaisu. Ei ehkä mitenkään niin eeppinen mitä voisi toivoa, mutta tästä on turkulaisen Frostbitten Kingdomin hyvä jatkaa eteenpäin. Ehkä tulevaisuudessa julkaisuja tulisi nopeampaan tahtiin, mitä ”Infidel Angel” –albumin ja tämän välillä on kulunut.

8+/10

Kappalelista:
1. Warfare & Wilderness
2. The Battlefront
3. Sentinels of the Silent Tundra
4. Lost, Forgotten and Forlorn
5. Lucid Nightmares of Barbaric Brutality

www.facebook.com/FrostbittenKingdom

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Sami Elamaa