Hehkutusvaroitus – ennakkokuunteluarvostelussa Omnium Gatherumin ”The Burning Cold”

Kaaoszine sai suuren suuren kunnian osallistua Omnium Gatherumin kahdeksannen albumin ”The Burning Coldin” ennakkokuuntelutilaisuuteen, joka järjestettiin Tuska-lauantaina melko mielenkiintoisissa olosuhteissa – nimittäin MS/Maria-laivalla. Itselläni oli odotukset jo valmiiksi äärimmäisen korkealla, sillä yhtyeen edellinen ”Grey Heavens” on aivan järkyttävän kova albumi. Eivätkä odotukset ainakaan laskeneet, kun albumin maagisen upea kansikuva julkistettiin.

Tällaisia mietteitä, fiiliksiä ja havaintoja ”The Burning Cold” toi mukanaan:

1. ”The Burning”: Tällä avausraidalla lähdetään hitaasti liikkeelle. Kun raskaat kitarariffit tulevat mukaan kuvioihin, kylmät väreet on taattu. Jo tässä vaiheessa ei hirveästi tarvitse ihmetellä, mikäs bändi tämä on. Ihana sateen ropina päättää albumin intron.

2. ”Gods Go First”: Kappale räjähtää käyntiin heti intron sateenropinan jälkeen. Ei todellakaan ruveta nynnyilemään, vaan mennään suoraan itse asiaan. Kitarasoolon taustalla olevasta rumputyöskentelystä jättimäinen plussa rumpali Tuomo Latvalalle. Kappaleen taustalla soivat pienet puhtaat lauluosuudet tuovat kaukaisesti mieleen viime albumilta tutun ”Frontiersin”.

3. ”Refining Fire”: Omnium Gatherumille on tyypillistä se, että se osaa yhdistää raskaan melodethin ja kauniit melodiat vaivatta yhteen – ja tämä tulee varsinkin ”Refining Firessa” esiin. Kertsin kaunis melodia lumoaa kuuntelijan väistämättä. Muuten rauhallisesti päättyvä kappale sisältää varsin tuttuja Omnium Gatherum -elementtejä.

4. ”Rest In Your Heart”: Edustaa moshausystävällistä tasaista mättäystä. Kuitenkin kertsiin saavuttaessa mukaan tulevat jälleen ne ihanat ja upeat melodiat, jotka todella herättävät koko kappaleen henkiin. ”Rest In Your Heart” todistaa jälleen sen, että vaikka kappale edustaakin ”mörkömetallia”, se voi silti päättyä herkästi.

5. ”Over The Battlefield”: Muuten on aika lailla tutunoloista melankolista menoa ja meininkiä, mutta seassa on hieman myös puhdasta laulua, mikä puolestaan luo pehmeyttä tähän biisin. Suurin piirtein keskellä kappaletta on mielenkiintoinen bassokuvio, josta kunnianosoitus basisti Erkki Silvennoiselle.

6. ”The Fearless Entity”: Jälleen ne ihanat melodiat! Mutta melodioista huolimatta, pysytään asiassa eikä ruveta herkistelemään liikoja. Itse koen, että nokkamies Jukka Pelkosen karjunnat ovat tärkeä osa Omnium Gatherumin soundia, ja ne ovat eteenkin tässä kappaleessa parhaimmillaan. Myöskin kappaleen upea kitarasoolo tuo omanlaista herkkyyttä tähän kappaleeseen. ”The Fearless Entity” kiteyttää sen, miksi Omnium Gatherum on niin mahtava!

7. ”Be The Sky”: Jälleen on melko tyypillinen Omnium Gatherum -biisi: metallimörköilyä ja herkkiä melodioita. Keskellä biisiä on pieni rauhallinen osuus. Tämä kuitenkin jää ”Be The Skyn” kruunun varjoon, joka on ehdottomasti kertsi, jossa raskas musiikki ja melodian tuoma herkkyys yhdistyvät saumattomasti suurenmoiseksi kokonaisuudeksi.

8. ”Driven By Conflict”:Uuuu.. Blast beat on aina hyvä merkki. Intron perusteella uskaltaisin ehkä jopa väittää, että ”Driven By Conflict” on raskainta Omnium Gatherumia IKINÄ! Myöskään säkeistössä tai kertsissä ei hirveästi himmailla. Vaikkakin pitti alkaa varmasti pyörimään tämän kappaleen kohdalla, ei kuitenkaan lähdetä ihan puhtaalle perunatason death metal -linjalle, vaan melodisuus pidetään kappaleen mukana.

9. ”The Frontline”: Lähtee käyntiin heti ”Driven By Conflictin” päätyttyä, ja on lähes täysin vastakohta kyseiselle kappaleelle. ”The Frontline” edustaa ehdottomasti hittimateriaalia sekä koko ”The Burning Coldin” herkempää ja rauhallisempaa puolta. Jos ei vielä tässä vaiheessa ole aloittanut tämän albumin hehkuttamista (mikä on kylläkin varsin epätodennäköistä), niin viimeistään ”The Frontlinen” kohdalla alkaa väkisinkin tituleeraamaan ”The Burning Coldia” jopa vuoden albumiksi. Kylmät väreet on taattu!

10. ”Planet Scale”: Nostetaan ”The Frontlinesta” askeleen verran tempoa ylöspäin. ”Planet Scale” pysyy linjassa muiden ”The Burning Coldin” kappaleiden kanssa ja on sitä tutumman ja turvallisemman puoleista Omnium Gatherumia. Tästä huolimatta se toimii loistavasti – mihinkä sitä hyvää muuttamaan?

11. ”Cold”: Rauhallinen päätöskappale toimii uskomattomana päätösraitana uskomattomalle albumille. Vaikka ei olekaan mitään orkestraatioita, silti vaikuttaa aika massiiviselta ja se paisuu vain entisestään loppua kohden. Tämän paremmin ei ”The Burning Cold” olisi voinut loppua.

Jos ei hehkutuksen määrästä vielä osannut päätellä, niin kyseessä on siis ihan älyttömän kova albumi – ehdottomasti yksi tämän vuoden kovimmista teoksista! ”The Burning Cold” liukuu sujuvasti raidalta toiselle, ja kappaleiden järjestystä on todellakin pohdittu ja tarkkaan. Myöskin kappaleiden pituudet on pidetty aika lailla kurissa, eikä yksikään kappale ylitä kuutta minuuttia. Vaikka alkuhehkutukset ovatkin jättimäiset, aika kuitenkin näyttää, onko ”The Burning Cold” todellakin Omnium Gatherumin paras albumi tähän mennessä. Nyt ainakin vahvasti vaikuttaisi siltä.

9 / 10

Omnium Gatherum Facebookissa
Omnium Gatherumin kotisivut

Kirjoittanut: Tia Salmela

Kommentit