Holy Lifen Antti Vedenpää: ”Suomalainen rock on todella tasokasta eikä sitä tarvitse hävetä”

Lahdesta ponnistava rockyhtye Holy Life julkaisi hiljattain toisen levynsä ”I.O.B.W.:n”. Kaaoszine sai kiinni yhtyeen keulahahmon Antti Vedenpään, joka avarsi uuden albumin taustoja ja kertoi yhtyeen tulevaisuuden suunnitelmista. Vedenpää kertoi myös ajatuksiaan suomalaisen rockin nykytilanteesta.

Moro! Kuinka Holy Lifen vuosi on lähtenyt liikkeelle?

Vedenpää: Terve vaan! Holy Lifen vuosi on lähtenyt hitaasti, mutta varmasti liikkeelle, lätty ilmestyi vihdoin viime kuussa, promoduuni on aloitettu ja valmistautuminen keikkoihin on alkanut.

Teiltä tuli hiljattain ulos toinen julkaisu ”I.O.B.W.”. Millainen prosessi uusin julkaisunne oli verrattuna ”Down With The Lord” -EP:hen?

Vedenpää: ”I.O.B.W.:n” tekeminen oli tietyllä tavalla täydellisen erilainen prosessi verrattuna debyyttiin, toisaalta tekotavat olivat aika pitkälle samanlaiset. Nauhoitussessiot olivat kolmiosaiset, ensiksi musan pohjat, sitten vokaalit ja sen päälle vielä kaikki kirsikat kakun päälle. Tällä kertaa tosin muutama biisi tehtiin enempi vähempi paikan päällä ja fiiliksellä, ilman suurempaa yhteistä treenausta ja osa taas oli hiottu nippuun jo pitkään ennen studiota. Esim. ”Abyssinian Sunset” fiilisteltiin soittosession lopussa läpi ja ”Lifestyle Indian” on itseasiassa ensimmäistä lättyä vanhempi biisi, joka sai uuden elämän pienellä muokkauksella ja sovittamisella. Levyn lopullisen kasaamisenhan suoritti kitaristimme ja äänimestarimme Mika Ojala, joka työsti sillisalaatista ja älämölöstä järkevän tuotteen.

Pakko myöntää, että niin levyn kansikuva kuin nimi ”I.O.B.W.” ovat kysymyksiä herättäviä. Mistä levyn nimi tulee? Ja kuinka albumin kansikuva heijastuu levyn sisältöön, jos se siis heijastuu?

Vedenpää: Alunperinhän meillä oli tarkoitus, ettemme paljasta lätyn nimeä kellekään, osaksi siitä syystä, että se on tietyllä tapaa itsestään selvä ja osaksi sen takia, että pitää olla mystinen. Mutta olkoon nyt kun se on jo kerrottu muutamille, niin kerrotaan nyt teillekin.  I.O.B.W.  tulee sanoista  IOMMI, OSBOURNE, BUTLER, WARD.  Kansi on taas meikäläisen visio, minkä loistava kansitaiteilija Sini Sailor muutti upeaksi kuvaksi. Kannessa yhdistyy cthulhu-myytit, muinaiset uskonnot, vanhat autot ja Black Sabbath. Kaikkea näitä löytyy levyltä lyriikoista ja musiikin tunnelmasta.

Olen kuunnellut ”I.O.B.W.:n” monta kertaa ja en ole voinut olla huomaamatta, kuinka se poikkeaa esikois-EP:stänne. Mielestäni uusin julkaisunne ei ole niin suoraviivainen ja siitä löytyy syvyyttä eri lailla kuin esikoisjulkaisusta (esim. ”The Beyonder” ja ”Abyssinian Sunset” ovat puhuttelevia luonteidensa puolesta). Pyrittekö tietoisesti kokeilemaan erilaista vai muotoutuiko levy itsestään tähän muotoon?

Vedenpää: Tämä kokeilevuus tuli oikeastaan täysin luonnostaan ns. miehistön vaihdoksen myötä, kun rumpali Dani vaihtui Hannuun. Hannulla on tiettyjä visioita ja eri tyyli luoda ja soittaa musiikkia, mikä sitten heijastui orkesterin musiikintekotapoihin. Mainitsemasi erilaiset biisit tulivat täysin luonnostaan ja tiedä sitten, saavatko tämän tyyliset biisit vielä jatkoakin. Tuommoinen huuruilu kun on ajoittain erittäin kivaa ja vapauttavaa.

Niin esikoisjulkaisunne kannesta kuin ”I.O.B.W.:stä” löytyy ristejä. Onko ne valikoitu täysin esteettisistä syistä vai onko niillä jokin syvempi merkitys? Oletteko kristillinen yhtye?

Vedenpää: No emme ole kristillinen yhtye. Ristit ovat puhtaasti estetiikan takia ja niissä on pientä flirttiä kristinuskon mytologioihin, mutta ihan samalla tavalla sieltä löytyy lovecraft-fiilistelyä, mikä on aivan yhtä todellista kuin Raamatun höpinätkin. Lovecraft on vain hieman viihdyttävämpää.

Olen huomannut, että olette käyneet Ruotsissakin keikkailemassa. Millaisia keikkasuunnitelmia teillä on täksi vuodeksi?

Vedenpää: Juu, 2016 kiersimme pikkukiepin Ruotsissa tukholmalaisen Iron Godin kanssa, mikä on muuten erittäin suositeltava yhtye. Tänä vuonna meillä on tulossa huhtikuussa kaksi Ruotsin keikkaa, levynjulkkarikeikka Tukholmassa, siellä soitamme Crowbarin kanssa ja lauteet lämmittää Lahdessakin käynyt Spelljammer. Seuraavana päivänä soitamme Linköpingissä amerikkalaisen All Pigs Must Dien kanssa ja siellä taas paikallista väriä tuo Snaketongue. Suomen keikkoja tehdään todennäköisesti vasta syksyllä, kun saadaan asioista sovittua.

Millaiseksi näette suomalaisen rockin tulevaisuuden? Onko siitä muotoutumassa entistä vahvempi underground-tasolla vai nouseeko rock vielä main streamiksi?

Vedenpää: Musiikki tulee undegroundista ja se on aina vahvempaa undergroundissa, kun sitä johtaa tunteen palo ja tekemisen riemu. Kun raha tulee kuvioihin, se tuppaa pilaamaan tapetin ja tunnelman. Suomalainen rock on tällä hetkellä todella tasokasta eikä sitä tarvitse hävetä.

Tänä päivänä musiikki myy parhaiten digitaalisena, vaikka vinyylit ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Suositteko itse fyysisiä painoksia vai streamaatteko?

Vedenpää: Orkesterissamme ollaan molempien puolesta puhujia. Osa porukasta käyttää suoratoistoa ja digitaalisia palveluita, osa taas ostaa fyysisiä levyjä, paljon. Itse olen fyysisten äänitteiden puolestapuhuja.

Mikä on viimeisin ostamasi albumi?

Vedenpää: Käyn vähintään kerran kuussa levykaupassa, yleensä tilipäivänä ja viimeksi sieltä tarttui mukaan uutta Corrosion Of Conformityä, vanhaa Curea, vanhaa Pestilenceä, Suedea, Santanaa, Mara Ballssia, Blues Pillssiä, Lasten Hautausmaata, SSD:tä, Mitchell Brotherssia, Sly & the Familystonea, the Cardigansia ja Clashia.

Millaisia suunnitelmia Holy Lifellä on loppuvuodeksi? Onko uusia biisejä jo syntynyt?

Vedenpää: Eiköhän me muutamia keikkoja tehdä, ja tarkoitus olisi kesällä käydä studion uumenissa nauhoittelemassa EP pelkästään suoratoistoon, mutta se siis tehdään jos ja kun on aikaa. Uusia biisejä lähti syntymään heti pohjien nauhoituksen jälkeen, eli uudet biisit kummittelevat jo takaraivossa. Aihioita on ja lyriikkaa on jo kirjoitettu. Parin vuoden päästä ehkä taas ollaan samassa tilanteessa, että levy on ulkona.

Kiitos haastattelusta! Haluaisitteko laittaa terveisiä lukijoille?

Vedenpää: Tutustukaa uuteen musiikkiin ja älkää välittäkö mitä muut teistä ajattelee! HAIL SELF!

Holy Life Facebookissa

Haastatellut: Aleksi Parkkonen

Kommentit