Klassikko: Guns N’ Roses – Use Your Illusion I

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 17.9.2016

Tänään tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä kun Guns N’ Roses julkaisi ”Use Your Illusion” -albumin kahtena kappaleena ”I” ja ”II”. Alun perin yhtye oli kaavaillut julkaisevansa yhden, neljä levyä sisältävän kokonaisuuden, mutta silloinen levy-yhtiö Geffen Records ärähti toteamalla ettei yhtyeen nuorimmilla ihailijoilla ole varaa sijoittaa 70 dollaria bändin kolmanteen albumiin. Guns N’ Roses taipui, ja niinpä yhtyeen kolmas albumi julkaistiin edullisemmassa muodossa, vaikkakin kahdessa osassa.

Tähän aikaan 25 vuotta sitten useat levykaupat ympäri maailmaa kuhisivat Guns N’ Roses -faneista. Vastaavanlaista maniaa musiikin suhteen ei taida nykypäivänä samassa mittakaavassa olla, mikä on sääli. Toisaalta nykypäivänä rock ei ole niin mainstream-musiikkia kuin neljännesvuosisata takaperin. Media varmasti lietsoi maniaa albumeita kohtaan, mutta merkittävin syy on ollut se, että yksi maailman suurimmista rock-yhtyeistä julkaisi kymmenien miljoonien ihmisten odottaman kolmannen albuminsa. Tämä arvostelu keskittyy ”Use Your Illusion I”:een, ja vastaavasti toinen tämän albumin kaksoissisareen.

Omalla kohdallani tuttavuus Guns N’ Rosesin kanssa alkoi teini-ikäisenä, mikä on ollut varmasti melko klassinen tapa monelle muullekin. Yhtyeen debyyttialbumi oli se reitti jonka kautta bändin löysin, mutta hyvin pian levykokoelmiini päätyivät ”Use Your Illusionit”. Illuusion ensimmäinen osa on itselleni läheisempi tuttavuus. ”Right Next Door to Hell””Perfect Crime”, ”Bad Obsession” ja “Back Off Bitch” olivat ensimmäisiä biisejä, jotka kolahtivat kunnolla. Syy löytyy kappaleiden luonteista – ne ovat äkäisiä, tiukkatahtisia ralleja joissa on kuitenkin erottavia piirteitä. Selkeimmin erot kuuluvat ”Bad Obsessionista”, jossa Axl Rose laulaa matalalta ja huuliharppuakin kuullaan sahaavien riffien välissä. ”Right Next Door to Hell” on vastaavasti puhdas turpaanvetokappale, joka saa adrenaliinin virtaamaan suonissa.

Ensimmäiseltä illuusiolta löytyy myös monta rauhallisempaa, jo legendaariseksi muodostunutta kappaletta. ”Live and Let Die” on alun perin Paul Mccartneyn käsialaa, mutta Guns N’ Rosesin käsittelyn myötä kappale on varmasti päässyt suuremman yleisön tietoisuuteen. ”Live and Let Die” on mahtipontinen ja ennen kaikkea rock-uskottava. Sitä seuraava ”Don’t Cry” on sukellus Gunnarien herkistelevämpään puoleen. Niin imelät kuin sanoitukset ovatkin, luovat ne yhdessä rauhallisen melodian ja Slashin tiukkojen riffien kanssa kauniin kokonaisuuden. Myös ”November Rainin” voi lisätä kahden edellä mainitun kappaleen joukkoon ikonimaisen asemansa vuoksi. Kappaleessa kuullaan Rosen lisäksi iso joukko taustalaulajia, jotka antavat lauluosuuksillaan kauniin säväyksen kappaleeseen. Biisin puolessa välissä kuultava Slashin kitarasoolo saa sen sijaan kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä.

”Use Your Illusion I”:ltä löytyy siis suhteellisen monta isoa fiilistelykappaletta, minkä vuoksi albumi tuntuu huomattavasti erilaisemmalta kuin debyyttialbumi. Poikkeavuutta tuovat myös lauluosuudet, sillä ”Use Your Illusion I”:n muutamassa kappaleessa päävokalistina kuullaan Izzy Stradlinia. Izzy laulaa pääosuudet mm. ”Dust N’ Bonesissa”, ”You Ain’t the Firstissä” sekä ”Double Talkin’ Jivessä”.  ”You Ain’t the First” on Gunnareita oudoimmillaan: kappale etenee löntystävän laiskasti countrymaisella melodiallaan ja tuntuu irralliselta albumiin nähden. ”Double Talkin’ Jive” on myös erikoisempi kappale, mutta myös hauska jammaavuutensa vuoksi. Myös vierailevalle solistille on löytynyt paikka, kun Alice Cooper laulaa Rosen kanssa ”The Gardenissa”.

”Use Your Illusion I” on 16 kappaletta sisältävä eepos, ja täytyy tunnustaa että albumin viisi viimeistä raitaa ovat jääneet yhdentoista ensimmäisen kappaleen varjoon. Vika ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole kappaleissa vaan kuuntelijassa, sillä nuokin kappaleet ovat tutustumisen arvoiset. ”Garden of Eden” –nimestä ei uskoisi kuinka tiukkatahtisesta kappaleesta on kyse. Axl Rose laukoo lyriikoita sellaisella nopeudella, että heikkohermoisia hirvittää. Kappaleesta huokuu punk-asennetta ja ralli onkin rutistettu hyvin tiiviiseen mittaan. ”Don’t Damn Me” jatkaa samalla temmolla, mutta tässä kappaleessa kuullaan myös instrumentaaliosuus sekä Rosen hekumaista voihkintaa.

”Bad Apples” on soundiltaan poikkeuksellinen, voisi melkein sanoa että funkahtava. ”Bad Apples” vaikuttaa olevan huomattavasti salonkikelpoisempi kuin esimerkiksi törkyinen ”Back Off Bitch”. Ensimmäisen illuusion päätöskappaleena toimii järkälemäinen ”Coma”. Tämä reilu kymmenminuuttinen raita alkaa sydämen sykkeellä, jota rytmittävät kitarariffit ja rumpukompit. Kappaleen alussa on odottava tunnelma ja hyvin pian sukelletaan syviin melodioihin. ”Comassa” kuullaan tavallisen melodian ja sydämensykkeen ohessa myös sydänkäyrälaitteen piippausta, örinää ja hoitohenkilökunnan puhetta. Kappale on paikoitellen melko psykedeelinen, eikä ihme: tämäkin kappale on kirjoitettu pulveripöllyjen vaikutuksen alaisena!

Siinä missä ”Appetite for Destruction” tuntuu järjettömän kovalta rock-albumilta aggressiivisen soundinsa, suoraviivaisuutensa ja rääväsuuasenteensa vuoksi, on ”Use Your Illusion I” jotain erilaista ja ennenkuulumatonta yhtyeen tuotannossa. Toki tämäkin albumi on röyhkeä, rääväsuinen ja vihainen, mutta siihen on sullottu sekaan paljon muutakin. Albumilla yhdistyvät kovat rockrallit, balladit ja kokeilevammat kappaleet tekevät ”Use Your Illusion I”:stä todella mielenkiintoisen ja laadukkaan kokonaisuuden.

Kappalelista:

    1. Right Next Door to Hell
    2. Dust N’ Bones
    3. Live and Let Die
    4. Don’t Cry (original)
    5. Perfect Crime
    6. You Ain’t the First
    7. Bad Obsession
    8. Back Off Bitch
    9. Double Talkin’ Jive
    10. November Rain
    11. The Garden
    12. Garden of Eden
    13. Don’t Damn Me
    14. Bad Apples
    15. Dead Horse
    16. Coma

Guns N’ Roses Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen