Lacuna Coil

Italialainen gootahtavaa metallia ja hard rockia keskenään yhdistelevä Lacuna Coil, julkaisee odotetun uuden albuminsa nimeltä ”Dark Adrenaline” tammikuun 25. päivä Century Media Recordsin kautta. Yhtye on haastatteluissa sanonut, että albumi on heidän raskain albumi tähän päivään mennessä. Miksi se sitten on niin raskas?  Kaaoszine otti yhteyttä puhelimitse yhtyeen toiseen vokalistiin Andrea Ferroon ja kysyi herralta suoraan, että miksi albumista tuli niin raskas. Lue lisää nähdäksesi haastattelu kokonaisuudessaan.

Tervehdys! Mitä teille tällä hetkellä kuuluu?

Andrea Ferro: Terve! Meille kuuluu oikein hyvää. Lopettelimme juuri pienen Euroopan kiertueen, olemme nyt kaikki kotona Milanossa ja vietämme rauhallisen joulun.

Vuosi 2011 on nyt lopuillaan. Kun katsot nyt taaksepäin, millainen vuosi on teille ollut?

Andrea Ferro: Vuosi on ollut erittäin luova. Tammikuussa aloitimme uuden materiaalin demottamisen ja siitä siirryimme studioon, ensin Italiassa ja lopuksi vielä Yhdysvalloissa. Kesällä soitimme muutamia festivaaleja ja samalla viimeistelimme sekä miksasimme uutta levyämme. Syys- lokakuussa olemmekin sitten kiertäneet Eurooppaa, mm. Italiassa ja Iso-Britanniassa sekä soitimme muutaman keikan Hollannissa ja Belgiassa – joten vuosi ei ole ollut mitenkään erityisen kiireinen.

Vuodesta 2012 tulee sitten varmaankin aika kiireinen, koska teiltä ilmestyy uusi levy. Kertoisitko ensin levyn kirjoitusprosessista?

Andrea Ferro: Jep, levy tulee Euroopassa ulos tammikuun 23. päivä. Basistillamme Marcolla oli valmiina jo jonkin verran materiaalia ennen kuin aloitimme uuden materiaalin kirjoittamisen yhdessä vuoden 2011 alussa. Hän tykkää kirjoittaa yöllä ja tällä kertaa hän oli saanut paljon inspiraatiota televisio-ohjelmista, sotadokumenteista sekä kauhuelokuvista joita oli katsonut, joten inspiraatiot olivat aika synkkiä. Edeltävänä vuotena monelle meistä tapahtui isoja muutoksia henkilökohtaisessa elämässämme, jotkut erosivat tyttöystävistään ja jotkut menettivät ystäviään. Ja kun aloitimme kirjoittamisen, niin tiesimme että uusi materiaali tulee olemaan raskaampaa ja synkempää, koska inspiraatio kumpusi noista edellisen vuoden negatiivisista tapahtumista. Halusimme luoda noista negatiivisista asioista jotain positiivista. Marcolla on kellarissaan pieni studio ja työskentelimme uuden materiaalin parissa siellä 3-4 kuukautta ja uutta materiaalia syntyi todella paljon. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen kerta kun materiaalia syntyi näin paljon, ja meillä onkin noilta ajoilta vielä paljon käyttämättömiä juttuja jäljellä.

Kuten jo mainitsitkin, on uusi levy edellisiin verrattuna aika paljon synkempi. Oliko tuo synkkyys syynä siihen, että päätitte nimetä sen ”Dark Adrenalineksi”?

Andrea Ferro: Kyllä, nimenomaan! Inspiraatiot tulivat hyvin synkistä paikoista ja kaikki nämä negatiiviset asiat muuttuivat adrenaliiniksi joka auttoi meitä kääntämään ne hyviksi asioiksi. Meillä oli myös muita hyviä ideoita levyn nimeksi, mutta nuo kaksi sanaa laitettuna yhteen kuulostaa mielestäni siistiltä ja antavat levyn sisällöstä hyvän kuvan. Mielestäni tuo nimi sopisi hyvin myös elokuvalle tai videopelille, se on hyvin visuaalinen nimi.

Don Gilmore tuotti teidän uuden levyn ja tämä oli nyt toinen kerta kun työskentelitte hänen kanssaan. Oliko työskentely hänen kanssaan nyt helpompaa, kun kyseessä ei ollut enää uusi tuottaja?

Andrea Ferro: Joo, ehdottomasti! Valitsimme hänet tuottajaksi, koska edellisen albumimme ”Shallow Lifen” kohdalla työskentelimme hänen kanssaan ensimmäistä kertaa ja hän auttoi meitä uudistamaan työskentelytapojamme.  Teimme uudenlaisia kappaleita, kokeilimme musiikissamme uudenlaisia juttuja ja nauhoitimme ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Tällä kertaa tunsimme Donin paremmin ja tiesimme miten saamme hänestä hänen ”parhaat puolensa” esiin tuottajana. Edellisen levyn kohdalla hän myös miksasi levyn, mutta tällä kertaa haimme raskaampaa soundia joten miksasimme levyn eri henkilön kanssa. Don on loistava ihminen studiossa, sillä jos hän huomaa että meillä on jokin ongelma hän keventää tunnelmaa vitsailemalla ja naurattamalla. Siinä itse huomaa että kaikkia asioita ei pidä ottaa liian vakavasti ja se auttaa taas keskittymään työn tekoon. Edellinen tuottajamme oli työskennellyt pelkästään raskaan musiikin parissa ja neljän tai viiden albumin jälkeen päätimme, että meidän on aika vaihtaa tuottajaa ja oppia erilaiselta opettajalta. Donilla on kokemusta enemmän rockin parista ja opimme häneltä paljon. Hän myös auttoi paljon sanoitusten kanssa ja englantia äidinkielenään puhuva tuottaja olikin tässä suuri apu.

Uusi albumi on ehdottomasti yksi yhtyeen raskaimmista, ellei jopa raskain. Oliko tämä tarkoituksellista vai tuliko levystä näin raskas ”vahingossa”?

Andrea Ferro: Tiesimme ennen kuin aloimme kirjoittaa materiaalia tälle levylle, että tästä tulee erittäin raskas. Etenkin livenä kaipasimme sitä vanhaa energiaa ja halusimme tuoda sitä takaisin. Emme ole sellainen bändi joka tekee samaa levyä yhä uudestaan ja uudestaan ja halusimme bändinä mennä nyt raskaampaan suuntaan. Haluamme olla parempia ja kehittyä jokaisella levyllämme. Tunsimme, että musiikistamme puuttui energiaa ja kuten jo aiemmin kerroin, halusimme muuttaa kaikki ne negatiiviset asiat positiiviseksi ja saada sillä tavoin käsiteltyä ne henkilökohtaiset ongelmat. Sanoimme jo kauan sitten haastatteluissa, että tästä levystä tulee raskas ja mielestäni puhuimme täysin totta.

Jos vertaat tätä albumia ”Shallow Lifeen”, niin mitkä ovat mielestäsi suurimmat musiikilliset erot?

Andrea Ferro: ”Shallow Life” oli paljon kokeellisempi albumi ja yritimme silloin mennä musiikissamme eri suuntaan tuomalla enemmän rock-vaikutteita, ja jopa jotain vaikutteita elektronisesta musiikista. Se albumi oli meille erittäin tärkeä, jotta ymmärtäisimme mihin suuntaan haluamme tämän bändin tulevaisuudessa menevän. Uuden suunnan kokeileminen on erittäin tärkeää ja emme tuolloin halunneet vain kopioida esimerkiksi ”Karmacodea” vain siksi, että se oli ollut suosittu albumi. ”Shallow Life” opetti meille paljon ja nykyään osaamme tehdä musiikissamme erilaisia ratkaisuja. Ja uskon että uudella levyllä kuulostamme aikuisemmalta kuin aikaisemmin ja uskon että tällainen vaihdos tapahtuu jokaiselle bändille joskus ja jokaisella bändillä on ”se vähän erilaisempi” levy. Esimerkiksi Slayer teki kokeellisemman ja hitaamman ”Season in the Abyss” – levyn ja se auttoi heitä siirtymään eteenpäin bändinä.

Kerrotko meille levyn sanoituksista?

Andrea Ferro: Tämä ei ole konseptilevy, eli levyltä ei löydy yhtä tarinaa joka jatkuu koko levyn läpi. Jokaisella kappaleella on omat merkityksensä ja inspiraationsa. Esimerkiksi kappale ”Against You” on saanut inspiraationsa Pohjois-Afrikan levottomuuksista ja kansannousuista joita viime aikoina on tapahtunut. Siellä ihmiset ovat Internetin välityksellä oppineet erilaisista elämäntavoista ja nousseet hallituksiaan ja diktaattoreitaan vastaan ja yrittävät muuttaa omia elinolojaan. Laulu ei missään nimessä ole poliittinen, emme kehota ihmisiä tekemään niin tai näin, vaan se kertoo yhteiskunnasta jotka eivät suostu tottelemaan tiettyjä sääntöjä. Jos ihmisen elinolot ovat ”siedettävät”, emme tee asialle mitään vaan annamme asian olla. Kun mietitään Euroopan tämän hetkistä taloustilannetta, se on todella huonossa jamassa ja poliitikot odottavat meidän maksavan heidän virheistään. Tuo oli tärkeä inspiraation lähde, mutta sitten levyltä löytyy täysin erilaisia kappaleita kuten esimerkiksi levyn päättävä ”My Spirit” kappale jonka teimme Peter Steelen muistolle. Kiersimme Type O Negativen kanssa ja joka kerta kun menimme New Yorkiin hän tuli meidän kanssa illalliselle ja keikoillemme. Basistimme Marco kirjoitti kappaleen samana iltana kun hän kuuli Peterin kuolemasta, joten se on hyvin spontaani kappale. Ja vaikka kappale kertoo läheisen ystävän kuolemasta, se on kirjoitettu niin että negatiivisista asioista saa myös jotain hyvää. Vaikka hän on pois, hänen muistonsa elää yhä. Joten levyllä on paljon erilaisia kappaleita.

Julkaisitte videon kappaleesta ”Trip the Darkness”. Kertoisitko hieman videon tekemisestä sekä mistä idea videoon tuli?

Andrea Ferro: Video kuvattiin kotikaupungissamme Milanossa ennen meidän lyhyen Euroopan kiertueemme alkua. Meillä oli paljon erilaisia ideoita videon tekemiseen, mutta halusimme siitä silti tulevan yksinkertaisen. ”Trip The Darkness”-video ei ole mitenkään monimutkainen, mutta se on mielestäni erittäin hyvännäköinen. Halusimme siihen outoa tunnelmaa sekä kontrastin ”valkoisen ja mustan” välille.  Molemmat puolet kuuluvat elämään ja mielestämme oli tärkeää saada se myös hyvin esille videota tehdessä. Joskus joudut nauttimaan myös pimeydestä ja pahuudesta, koska et vain yksinkertaisesti pääse sitä pakoon.

Minulle tuli jostain syystä ensimmäisen nimestä ”Trip the Darkness” mieleen huumeet. Oletteko te koskaan menettäneet ketään läheisiä huumeiden takia?

Andrea Ferro: Kyllähän meillä valitettavasti on kokemuksia noistakin asioista, ja tavallaanhan biisi on kirjoitettu niin että siitä tässä olisi kyse. Jos luet sanoitukset tarkkaan, niin kappaleessahan puhutaan siitä että olet ”pimeydessä vankina” ja ”et näe suoraan”, eli olet kyllä tulkinnut tuota ihan oikein. Mutta kappale ei kerro huumeista, olemme vain leikitelleet sanoilla, mutta me tarkoitamme kappaleen ”matkana omaan itseesi”.

Miltä vuosi 2012 näyttää? Mitä bändin ohjelmassa on ja onko näköpiirissä mahdollista Suomen keikkaa?

Andrea Ferro: Tammikuussa meillä on levyn julkistamisen tiimoilta kekkerit Yhdysvalloissa ja aloitamme kuun lopulla Gigantour-kiertueen siellä Megadethin, Motörheadin ja Volbeatin kanssa ja tuo kiertue kestää hieman yli kuukauden. Sen jälkeen tulemme hetkeksi Eurooppaan ja sitten takaisin Yhdysvaltoihin kiertueelle jossa me olemme pääesiintyjänä. Kesällä kierrämme Euroopan festivaaleja ja näillä näkymin syyskuun lopulla kierrämme taas Eurooppaa, ja tuolla kiertueella tulemme varmasti myös Suomeen. Ja tietysti, jos meillä on mahdollisuus, tulemme soittamaan Suomeen myös jollekin festivaalille.

Onko sinulla mitään keikkamuistoja Suomesta?

Andrea Ferro: Toki, varsinkin Helsingin keikoilla on aina todella hauskaa koska meillä on paljon kavereita siellä. Yleensä H.I.M.in tai Apocalyptican tyyppejä ilmestyy keikalle ja jonka jälkeen lähdemme porukalla ulos. Ja Suomessa soittamisen tekee erikoiseksi myös se, että tulemme sinne yleensä Ruotsista laivalla ja Suomi on ainoita paikkoja mihin laivalla menemme. Muistan kun viimeksi kun soitimme siellä, niin ulkona oli todella paljon lunta ja sitä satoi myös todella paljon. Klubin ulkopuolella oli kaveri pelkässä t-paidassa ja kun kysyin häneltä miten hän sietää olla ulkona niin vähissä vaatteissa hän totesi, että ”me ollaan totuttu tällaiseen”. Teille se on täysin normaalia mutta meille se näyttää ja tuntuu erittäin oudolta ja hauskalta!

Olette uranne aikana tehneet muutamia cover-versioita muiden kappaleista ja tälle levylle päätitte coveroida REMin ”Losing My Religion” – kappaleen. Miten päädyitte juuri tähän kappaleeseen?

Andrea Ferro: Tuo kappale oli itse asiassa meillä mielessä jo silloin, kun teimme version ”Enjoy the Silencesta” ”Karmacode” -albumille. Tällä kertaa ”Losing My Religion” oli hyvä valinta, sillä kappaleen sanoitus sopii mielestäni erittäin hyvin ”Dark Adrenaline” -levyn tunnelmaan. Arvostan REMiä erittäin paljon ja vaikka he ovat myyneet todella paljon levyjä, he eivät ole ikinä ”myyneet itseään”. Tämä versiohan poikkeaa alkuperäisestä todella paljon ja tavallaan siitä tuli meidän oma kappale REMin sanoituksilla.

Jos saisit päättää, mikä yhtye tekisi oman versionsa jostain teidän uuden levyn kappaleesta, niin minkä bändin ja minkä kappaleen sinä valitsisit?

Andrea Ferro: Onpa mielenkiintoinen kysymys… hmmm… Metallica voisi tehdä versionsa ”Kill the Light” – kappaleesta. Siinä biisissä on ”old school” – meininkiä, joten se voisi sopia heille vaikkakin se olisi hyvin erilainen!! Ajattele James laulamassa Christinan lauluosuuksia… se voisi kuulostaa hauskalta!!

Jos sekä Metallica, että Iron Maiden pyytäisi teitä kiertueelle, niin kumman valitsisit ja miksi?

Andrea Ferro: Valitsisin varmaankin Metallican, sillä olen kasvanut kuunnellen heidän musiikkiaan. Rakastan myös Iron Maidenia, mutta Metallica oli minulle tärkeämpi nuoruudessani.

Kerropa vielä tässä lopuksi mitkä albumit olivat mielestäsi parhaat vuonna 2011?

Andrea Ferro: Tykkäsin todella paljon Mastodonin ”The Hunter” – levystä, Machine Headin sekä Foo Fightersin uudet ovat myös todella hyviä.

Entä onko vuonna 2012 tulossa jotain levyjä mitä odotat?

Andrea Ferro: Joo, kuulin että Perfect Circleltä olisi tulossa uusi levy ja sitä odotan kyllä suurella mielenkiinnolla.

Kiitos haastattelusta ja onnea uuden albumin johdosta! Haluatko vielä lähettää terveisiä suomalaisille faneille?

Andrea Ferro: Toivottavasti tykkäätte uudesta levystä ja nähdään ensi vuonna keikalla!!