Lacuna Coilin Cristina Scabbia tulevasta albumista: “Yksi raskaimmista albumeistamme”
Italialainen melodista metallia soittava Lacuna Coil julkaisee uuden albuminsa “Delirium” 27. toukokuuta Century Media Recordsin kautta. Saimme haastattelun yhtyeen laulaja Cristina Scabbialta, joka kertoi meille muun muassa albumin konseptista ja tekoprosessista.
Millainen vuosi on tähän mennessä ollut sinulle ja bändillenne?
Cristina: So far so good. Olemme todella motivoituneita ja innoissamme uudesta albumistamme. On ollut paljon muutoksia, ja paljon jännittäviä juttuja on vielä tulossa. Olemme todella, todella valmiita.
Kuten sanoit, uusi albuminne “Delirium” julkaistaan toukokuussa Century Median kautta. Kertoisitko lyhyesti jotain albumin kirjoitus- ja äänitysprosessista? Miten erilaista se oli entiseen verrattuna, kun teillä on nyt uusi rumpali?
Cristina: Uusi rumpalimme Ryan on tehnyt loistavaa työtä, minkä voi kuulla läpi albumin. Äänitimme albumin kuukaudessa vuoden 2015 toisella puoliskolla Milanossa. Saimme idean kuvitteellisesti parantolasta, johon saimme inspiraatiota vierailuistamme erilaisissa parantoloissa. Kaikki lähti sanasta ’delirium’, josta tuli kokonaisvaltainen konsepti albumillemme. Se oli todella jännittävää ja siistiä. Meillä oli selvä idea siitä, mitä halusimme tehdä.
Minusta uusi albuminne kuulostaa hieman samanlaiselta kuin “Broken Crown Halo”. Siinä on esimerkiksi samanlaisia elokuvamaisia viboja. Oliko se tavoitteenne vai tapahtuiko se vain?
Cristina: Olemme aina rakastaneet elokuvamaisia osia biiseissämme. Jotkin aikaisemmista biiseistämme ovat päätyneet elokuvien soundtrackeihin, kuten ”Resident Eviliin”. Tunnelma on silti hyvin erilainen, pimeämpi. “Delirium” on ehdottomasti aggressiivisempi; käytämme ääniä eri tavoin, rumpuosat ovat intensiivisempiä ja niin edelleen. Kokeilimme eri juttuja äänillämme. Melodiat, jotka saattavat kuulostaa koskettimilta tai syntikoilta, ovat itse asiassa omia ääniämme, joita on käsitelty ja vääristelty. Olen todella ylpeä albumistamme, rakastan sitä. Se on mielestäni paras, jonka olemme tähän mennessä tehneet.
Olen samaa mieltä siitä, että albumi kuulostaa raskaammalta örinän ja muun vastaavan kanssa. Minkä luulet olevan syynä siihen, että tyylinne muuttui aggressiivisempaan suuntaan?
Cristina: Olemme tehneet tätä aikaisemminkin; Andrea on örissyt enemmän esimerkiksi bändimme alkupataipaleella, joten kyseessä ei ole ensimmäinen kokeilu. Emme ole kuitenkaan ennen käyttäneet niin paljon örinää kuin nyt. Rakastan kovasti Andean ääntä, koska se on niin persoonallinen. On siistiä tehdä jotain, mitä ihmiset eivät osaa odottaa. Monet ovat yllättyneitä albumin tyylistä ja kysyvät, mikä tähän on johtanut. En osaa tarkalleen kertoa, sillä jotkin asiat vain tulevat tiedostamatta.
Tuntuuko sinusta, että albumi on kuin askel takaisin juurillenne?
Cristina: Kyllä ja ei. Uskon, että albumi on hyvin nykyaikainen esimerkiksi soundin ja biisinkirjoittamisen suhteen. Palaamme sillä tasolla juurillemme, että albumilla on paljon örinää ja pitkästä aikaa eeppisiä osia. Meillä ei ollut mitään rajoja emmekä miettineet liikoja, vaan menimme flow’n mukana.
Albumin lyriikat keskittyvät hulluuteen. Mistä tämä idea on lähtöisin?
Cristina: Idea sai alkunsa heti, kun keksimme sanan ’delirium’, joka avasi niin monia ovia. Se on yksinkertainen sana, jolla on monta merkitystä ja joka antoi meille paljon inspiraatiota lyriikoita ja albumin taidetta ajatellen. “Delirium” on maailma, jossa elämme. Kun avaamme television, näemme paljon hulluutta. Toisaalta “Delirium” on jokapäiväistä elämää ja ikuista suhdetta ihmisten ja internetin kanssa. Osa inspiraatiosta sai alkunsa lääketieteellisestä teemasta. Albumi on siis synkkä, mutta se kertoo myös hyväksynnästä. Jos jotain menee joskus pieleen ja tunnet olevasi yksin, aina on jokin tai joku, joka voi samaistua sinuun ja auttaa sinut pois alakulosta.
Sanoit jossain haastattelussa, että albumi ikään kuin sijoittuu mielisairaalaan, jossa potilaat kertovat tarinoitaan. Kuinka oikeastaan pääsitte tuohon mielentilaan, josta sait inspiraation tuon aiheen ympärillä?
Cristina: Ajattelimme jotain kylmää ja epämukavaa paikkaa. Mieleemme tuli ensimmäiseksi mielisairaala Milanon lähellä. Vierailimme siellä, mikä auttoi kehittämään omaa fiktiivistä parantolaamme ja albumimme konseptia.
Muusikon kiertue-elämä voi olla rankkaa erityisesti bändin naispuoliselle keulakuvalle, joka saattaa joutua joskus kovankin kritiikin kohteeksi. Oletko koskaan itse ollut lähellä burn outia?
Cristina: En, en ollenkaan. Minusta kiertäminen on helppoa. Rakastan matkustamista, rakastan tässä bändissä olemista. Meillä on loistavat suhteet toisiimme, joten se on kuin matkustamista perheen kanssa. Tietysti kaipaan kotiani, oikeaa perhettäni ja ystäviäni. Mutta olen valinnut tämän tien. Teen mitä rakastan, vaikka se vaatii myös uhrautumista. Ei ole koskaan tuntunut siltä, että olisin väsynyt tai haluaisin lopettaa.
Kiitos paljon haastattelusta ja onnea tulevaan! Haluatko sanoa jotain lopuksi suomalaisille faneillenne, jotka lukevat haastattelua? Milloin olette tulossa takaisin Suomeen?
Cristina: Toivottavasti pian. Suomi on niin kaunis maa, ja tiedän, että fanit odottavat meitä. Lupaan, että tulemme niin pian, kuin pystymme.
https://www.facebook.com/lacunacoil/
Haastattelun voit kuunnella kokonaisuudessaan tästä:
Haastattelu: Arto Mäenpää