Pirun hyvä levy tämä Lake Vandan ”Musta Riimu” on. Vielä muutamankin kuuntelun jälkeen mietti, että kuinka pitkään se ensiviehätys kestää ja nyt kun levyä on sahannut ties miten monta kertaa läpi, ei se ole tippaakaan laantunut. Joskus tulee niitä levyjä, jotka iskevät heti kovaa, mutta menettävät nopeasti lumonsa. ”Musta Riimu” ei ole niitä, eikä se ole myöskään niitä, joita pitää kuunnella aikansa, että levyn hienous avautuu. Se iski heti.

Bändi on toiminut vuodesta 2011, mutta julkaisee vasta nyt ensimmäisen pitkäsoittonsa ja hauduttelu on selvästi kannattanut. Sludge metal -poppoo on pitänyt kynttilää sen verran tehokkaasti vakan alla, että esimerkiksi Encyclopaedia Metallum ei tiedä siitä mitään.

Omakustanteena 28. lokakuuta ilmestyvä ”Musta Riimu” on saatekirjeen mukaan fantasiateemainen, tarinallinen konseptialbumi, ja levyn suurin ongelma piilee juuri tässä. Levy rakentuu melko perinteisen fantasiatarinan ympärille, jossa rohkea sankarijoukkio päättää pelastaa orjuudessa elävät lajitoverinsa pimeitä taikavoimia mustan riimun avulla hallitsevan Piikkiö-velhon ikeestä. Sikäli tarina on rehellinen, että sankareiden loppu ei ole varsinaisesti onnellinen. Tarinalta puuttuu silti syvyys, eikä se tempaa mukaansa. Ongelma on siis paljolti sama kuin Insomniumin ”Winter’s Gate” -eepoksessa. Tarina ei millään yllä levyltä löytyvän musiikin tasolle.

Se ei silti vie arvoa ”Mustan Riimun” musiikilta, joka rullaa menemään taidokkaasti juuri sopivan rujolla ja rosoisella soundilla. Rytmiin on kiinnitetty huomiota ja murinalaulu hahmottuu levyllä usein lyriikkapainotteisuutta enemmän yhdeksi instrumentiksi muiden joukkoon. Lake Vandassa laulavan, joensuulaisesta Distress of Ruinista tutun, Lauri Ruotsalaisen ääni ja taito yltävät siihen vaivatta.

Jylhän ja eeppisen sijaan tässä ollaan jonkin naturalistisen ja elämänmakuisen äärellä. Kappaleista etenkin matala, nopea ja iskevä ”Kaatumaton” naulaa levyn teesit oveen melkoisen selkeästi. Toinen selkeä helmi levyn biiseistä on ”Sielut jäätyy.” Levyn lopettava ”Tulen uhrit” lainailee sen verran kiehtovasti vaikutteita klassisesta hevistä, että historia on vahvasti läsnä.

Kokonaisuutena levy on tasavahva kokonaisuus, jossa mikään ei pistä silmään selvästi ylimääräisenä tai väkisin väännettynä. Vaikka se itse tarina ei mikään uskomaton timantti olekaan, niin vaikuttaa siltä, että sen asettamassa kehyksessä levystä on tullut ehjä ja todella hyvä kokonaisuus.

9/10

Kappalelistaus:
1. Legenda
2. Kaatumaton
3. Musta riimu
4. Sinetti
5. Sielut jäätyy
6. Suoukko
7. Kvrinus Naava
8. Raadonsyöjä
9. Vuorimaa
10. Tappaja
11. Tulen uhrit

Kirjoittaja: Pasi Huttunen