Mustasch
Ruotsalainen heavy metallia soittava Mustasch julkaisi uuden ”Thank You For The Demon” nimeä kantavan ja järjsteyksessään kahdeksannen albuminsa tammikuun 17. päivä Gain Recordsin kautta. Kaaoszine tavoitti puhelimitse yhtyeen vokalistina toimivan Ralf Gyllenhammarin, joka kertoi meille mietteitään yhtyeen tulevasta albumista sekä kovista odotuksistaan tulevaa Suomen kiertuetta kohtaan. Lue lisää nähdäksesi Kaaoszinen haastattelu kokonaisuudessaan.
Terve. Miten vuosi 2014 on lähtenyt käyntiin Mustaschin leirissä?
Ralf Gyllenhammar: Suhteellisen rauhallisesti. Olen tehnyt vielä joitakin haastatteluja uuteen albumiimme liittyen, mutta suurimman osan ajasta olen vain viettänyt perheeni kanssa rauhallisesti kotosalla. Lisäksi olen lukenut muutamia arvosteluja Saksasta uudesta albumistamme ja ne ovat olleet todella positiivisia, joten odotan innolla tulevia kiertuietamme.
Tapaat siis lukea arvosteluja / artikkeleja yhtyeeseesi liittyen?
Ralf Gyllenhammar: Kyllä, yritän aina seurata, mitä bändistä kirjoitellaan. En ole lukenut kuin Saksasta arvosteluja tästä albumista, mutta huhujen mukaan olimme saaneet myös Sweden Rock Magazinelta loistavan arvostelun. Olimme siellä kuukauden levynä, joten vuosi on ehdottomasti lähtenyt hyvin käyntiin!
Oletko koskaan suuttunut lukemastasi arvostelusta, jos kriitikko ei ole ollenkaan tajunnut albuminne sisältöä?
Ralf Gyllenhammar: En oikeastaan. Itselleni on oikeastaan vain pääasia, että albumi herättää jonkinlaisia tunteita. Pahin arvostelu on juuri sitä keskitasoa, että se ei ole herättänyt mitään tuntemuksia siinä kriitikossa, joka sen on arvostellut. Se on ehkä pahinta, mitä voit arvostelusta lukea. On pääasia, että albumista herää jonkinlaisia tuntemuksia. Ei minua ainakaan kiinnosta ovatko ne negatiivisia vaiko positiivisia.
Uranne aikana olette soittaneet täällä Suomessa lukuisia kertoja. Onko mieleesi jäänyt jotain erityisiä muistoja, joita haluaisit lukijoidemme kanssa jakaa?
Ralf Gyllenhammar: Olemme yleensä juoneet siellä niin paljon jaloviinaa, että muistomme ovat yleensä hiukan hataria Suomesta ja Suomen keikoista.
Suomalaiset ja alkoholi tapaavat kulkea aika hyvin käsi kädessä, ainakin raskaammassa musiikissa.
Ralf Gyllenhammar: Kyllä se vain niin on. Olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana vähentänyt juomista reilusti, enkä varmaan tällä kiertueella enää aio koskea kyseiseen aineeseen. Olen huomannut, että iän myötä, jos sitä juo paljon alkoholia ennen keikkaa, niin ääneni todella kärsii. Haluan aina antaa parhaani keikoilla ja sen takia olenkin päättänyt vähentää alkoholin juomista tulevilla kiertueilla. Pysyn erossa viinasta ja rokkaan paremmin, se on mottoni nykyään.
Olen tässä vuosien saatossa huomannut, että suomalaiset ovat todellakin ottaneet yhtyeenne omakseen ja tuntuvat rakastavan teitä. Minkä luulet olevan suurin syy siihen?
Ralf Gyllenhammar: Uskon, että suosiomme juuret johtavat ruotsalaiseen ohjelmaan nimeltä ”Artists”, joka kuvattiin Suomessa. Järjestimme ennen jokaista keikkaa Suomessa etkot jonkun fanimme luona ja videokamerat olivat läsnä koko aloittelun ajan. Uskon, että suomalaiset seurasivat sitä ohjelmaa ja saimme sitä kautta vankan fanikannan Suomeen.
Teiltä tosiaan on tulossa uusi albumi nimeltä ”Thank You For The Demon” tammikuun 17. päivä. Voisitko itse vielä lyhyesti kertoa meille albumin teosta? Oliko koko prosessi teille tavallinen vai erosiko se jotenkin teidän aikaisempien albumienne teosta?
Ralf Gyllenhammar: Tämä oli meille varmaan vaikein nauhoitus koskaan sen takia, että albumin tekeminen viivästyi todella paljon osallistuttuani Ruotsin euroviisuihin. Yritimme ensin nauhoittaa albumin itse, mutta se meni vain ryyppäämiseksi, emmekä oikein saaneet mitään aikaiseksi. Sen jälkeen yritimme nauhoittaa sen saman tuottajan kanssa, jonka kanssa tein oman euroviisukappaleeni. Siitäkään ei oikein meinannut tulla mitään. Tämän jälkeen päätimme lähteä nauhoittamaan albumin pois sivistyksen parista ja siirryimme oikeastaan keskelle metsää nauhoittamaan albumin hirveän stressin ja paineen alla, koska albumin deadline alkoi jo lähestyä uhkaavasti. Meidän piti luovuttaa albumi 20. päivä marraskuuta levy-yhtiölle. Saimme albumin vasta samana päivänä valmiiksi, joten se veti todella tiukoille, heh. Teimme siis levyn todella nopeasti kasaten sen erilaisista palasista ja siitä tuli mielestäni silti todella hyvä. Taidamme todennäköisesti tulevaisuudessakin tehdä albumin samalla kaavalla ja jättäen viimeiseen asti koska se toimi niin hyvin.
Eli teille toimi paremmin se, että albumia ei hiottu montaa viikkoa?
Ralf Gyllenhammar: Ehdottomasti. Edellistä ”Sounds Like Hell, Looks Like Heaven” albumiamme hioimme todella kauan studiossa, eikä siitä mielestäni loppujen lopuksi tullut niin hyvä kokonaisuus kuin olin odottanut. Ajattelimme ehkä liikaa albumia tehdessä mitä olisi pitänyt tehdä. Joskus, kun on liikaa aikaa niin sitä alkaa miettiä aivan liikaa, silloin ei lopputuloksestakaan välttämättä tule niin hyvä kuin toivoisi?
Jos vertaat musiikillisesti tätä albumia teidän aikaisempaan albumiinne, niin mitkä näet albumien suurimpina eroavaisuuksina? Kuulostavatko albumit erilaisilta juuri sen takia, miten ne nauhoitettiin?
Ralf Gyllenhammar: Omasta mielestäni kyllä. Edellisen albumin nauhoituksien aikaan rumpalimme oli lähtemässä bändistä ja meillä oli muutenkin silloin varsin hankalaa. Tällä kertaa teimme enemmän töitä yhdessä ja keskityimme vain oleelliseen, emmekä tapelleet tai riidelleet kappaleista. Tämä oli oikea tapa meille toimia.
Tulette albumin tiimoilta myös Suomeen helmikuussa. Mitä odotat kyseiseltä kiertueelta?
Ralf Gyllenhammar: Jes, viimeinkin takaisin Suomeen soittamaan. Toivottavasti keikoille tulee enemmän ihmisiä kuin edellisellä kerralla ja olemme taas ottaneet askeleen eteenpäin yhtyeenä. Vaimoni äiti kuoli vuosi sitten ja saimme sen seurauksena vanhoja Iittalan laseja jostakin 70- luvulta. Noita laseja oli vain kuusi kappaletta, joten tulevalla kiertueella Suomessa pyrin parhaani mukaan löytämään vaimolleni lisää kyseisiä laseja. Löysin niitä Ruotsista neljä kappaletta jostain antiikkikaupasta, mutta ne olivat siellä todella kalliita. Toivoisinkin löytäväni niitä Suomesta vähän halvemmalla tulevan kiertueemme aikana. Tai ehkä kyselen niitä faneiltamme Facebookin kautta?
Sehän olisi sitä nykypäivää se.
Ralf Gyllenhammar: Näinpä. (naurua)
”Thank You For The Demon” on järjestyksessään jo yhtyeen kahdeksas albumi. Oliko teillä vaikeaa sisällyttää uuden albumin kappaleita settilistaan? Teillä kuitenkin on jo aika paljon albumeja ja sitä myöden aika paljon kappaleita, joita fanit toivovat kuulevansa keikoilla?
Ralf Gyllenhammar: Itseasiassa emme tiedä vielä. Olemme siinä mielessä erikoinen yhtye, että saatamme muuttaa jokaiselle keikalle settilistaa sen mukaan, mitä kappaleita ihmiset oikein milläkin keikalla haluavat kuulla. Settilistamme siis elää käytännössä kokoajan. Monet journalistit ovat sanoneet meille, että olemme todella harvinainen yhtye, koska todella muutamme settiämme kokoajan illasta toiseen. Yksi toimittaja oli nähnyt meidät parin vuoden aikana viisi kertaa. Hän sanoi, että ei tiedä maailmassa yhtäkään yhtyettä, jolla setti eläisi niin paljon. Meillä saattaa olla jammailua biisien välissä ihan yhtäkkiä, emmekä suunnittele sitä mitenkään etukäteen. Lisäksi välispiikkini ovat yleensä aina erilaisia. En tykkää toistaa samaa asiaa monena iltana peräkkäin, kuten monet yhtyeet tekevät.
Suomessa järjestetään todella paljon festivaaleja kesäisin. Jos saisit itse järjestää festarin ja päättää sille kolme pääesiintyjää niin mitkä ne olisivat ja miksi?
Ralf Gyllenhammar: En koskaan järjestäisi festareita, koska se on aivan valtavan työlästä ja todella riskiä toimintaa. Jos nyt kuitenkin sellaiseen päätyisin ja saisin valita yhtyeet, niin ottaisin varmaankin sinne alkuperäisen Black Sabbathin, Queenin sekä Beatlesin. Siinä olisi sellainen kattaus, että sen näkemättä jättäminen olisi suorastaan rikos!
Jos yhtye saa kappaleensa johonkin peliin, niin se on yleensä todella loistavaa promoa kyseiselle yhtyeelle. Jos saisit itse valita kappaleen uudelta albumiltanne johonkin videopeliin, niin minkä pelin / kappaleen valitsist ja miksi?
Ralf Gyllenhammar: Ainut peli, joka tulee mieleeni, on Donkey Kong, enkä välttämättä siihen laittaisi mitään kappalettamme. Pakko sanoa, että en kyllä osaa tähän sanoa mitään järkevää vastausta. Itselläni on kädet täynnä kahden lapsen ja vaimon kanssa, joten en ole kyllä aikoihin kerinnyt pelaamaan mitään videopeliä.
Jääkiekko on aika suosittua Suomessa ja Ruotsissa niin oletko pelannut esimerkiksi NHL -pelejä?
Ralf Gyllenhammar: En ole. Seuraan kyllä jääkiekkoa TV:stä ja katsoin mm. tuon viimeisimmän nuorten MM-kisojen finaalin, joka oli meille täysi katastrofi.
Katsoit siis kyseisen matsin?
Ralf Gyllenhammar: Kyllä. Olin kaverini luona, jolla on suuri screeni kotonaan ja katsoimme peliä siellä. Hän oli koko ottelun ajan varma voitostamme. Sanoin hänelle, että Suomihan pitää meitä aivan pilkkanaan, että emme saa oikeastaan yhtään vaarallista paikkaa heidän maalilleen. Kun jatkoaika alkoi sanoin hänelle, että Suomi vielä voittaa ottelun. Hän vain katsoi minua ja sanoi, että ”älä nyt hullujasi puhu”. Kun Suomi teki maalin, niin hän meni kyllä todella hiljaiseksi. Harmin paikka, mutta ansaitsitte kyllä voittonne, koska pelasitte todella järkevästi.
Olin varma kolmannessa erässä, kun saitte aikaiseksi 2-2 maalin, että voitatte ottelun. Jatkoajalla taas aloin uskoa, että kyllä se Suomi tämän voittaa.
Ralf Gyllenhammar: Ruotsalaiset pelaajat olivat vähän ylimielisiä ja olivat jotenkin varmoja voitostaan. Sitten kävi kuinka kävi. Onnittelut siitä vain Suomelle. Olitte tällä kertaa parempia. Katsotaan sitten Olympialaisissa uusiksi.
Sehän nähdään. Kiitoksia paljon itsellesi haastattelusta ja onnea tulevalle kiertueelle. Haluatko vielä lopuksi sanoa jotain Suomalaisille faneillenne?
Ralf Gyllenhammar: Kyllä! Etsikää minulle niitä Iittalan laseja. Ja toki saapukaahan keikoille myös meitä katsomaan, kun me sielläpäin olemme. Kiitoksia.