Naglfar – Téras
Ruotsalaisesta Naglfarista odotettiin yhtä kärkinimeä melodisen death/ black metallin osastolle sen debyyttialbumin ”Vittra” jälkeen. Vaan kuinkas kävikään? Loistavan debyytin jälkeen yhtye ei ole onnistunut tekemään minkään sortin mullistavia uudistuksia musiikkiinsa, vaan se on valunut perusvarmojen keskiluokan yhtyeiden tasolle.
Mitään kummallista ei tarjoile myöskään yhtyeen kuudes täyspitkä ”Téras”. Lyhyen intron jälkeen aletaan saman tien paahtaa luotijunan vauhdilla, ja vaikka mukana on yhtyeelle perin tyypillisesti myös melodisia osuuksia, niin ne ovat kovin mitäänsanomattomia ja ponnettomia.
Mitään suuria vikoja ei ”Téras” sinällään sisällä, ei ole sysisurkeita kappaleita, eikä epäonnistunutta tuotantoa, mutta musiikillisesti se on kovin tasapaksua. Kun levy loppuu täsmälleen samaan riffiin, millä se introssa aloitti, ei siitä ole jäänyt lukuistenkaan kuuntelukertojen jälkeen muuta mieleen, kuin se että se alkoi ja loppui.
”Téras” on kuin väsynyt Mardukin ja Dissectionin sekoitus – pääpiirteittäin kaikki tuntuu olevan kunnossa, mutta kappaleet eivät tartu. Etenkin lauluosuuksiin olisi syytä keksiä muutakin, kuin kovin monotonista vaisua black metal-tyyppistä kärinää. Ja siinä sivussa tehdä vaikkapa pari tarttuvaa riffiä joista tehdä joku iskevä kipale, koska niitä kun ei tältä levyltä löydy kirveelläkään.
Ihan suoraan sanottuna vituttaa arvostella levyjä, joita kuuntelee useita kymmeniä kertoja saamatta niistä kiinni pätkän vertaa. Naglfar on tällä levyllä yhtä kiinnostava kuin sen maanmiesten jääkiekkomaajoukkue; viiden miehen puolustuksella mennään koko ottelun ajan, kunnes lopussa isketään se yksi ja ainoa tarvittava maali. Sääli vaan ”Téras” ei tarjoa edes sitä yhtä täysosumaa, vaan senkin taitaa tällä kertaa vastustaja iskeä.
4/10
Kappalelista:
1. Téras
2. Pale Horse
3. III: Death Dimension Phantasma
4. The Monolith
5. An Extension Of His Arm And Will
6. Bring Out Your Dead
7. Come Perdition
8. Invoc(H)ate
9. The Dying Flame Of Existence
Kirjoittanut Riku Mäkinen