Thrash metal taipuu myös konseptialbumin muotoon – arviossa Inkvisitorin toinen täyspitkä ”Dark Arts of Sanguine Rituals”

Kirjoittanut Jesse Kärkkäinen - 29.5.2018

Vaikka nykypäivänä julistetaan albumikokonaisuuksien kuolemaa, on ihailtavaa, kuinka osa yhtyeistä kulkee itsepäisesti vastavirtaan. Ja millä tyylillä Jyväskylästä ponnistava thrash metal -ryhmä Inkvisitor hoitaa homman kotiin: yhtyeen toinen studioalbumi “Dark Arts of Sanguine Rituals” on kunnianhimoinen konseptialbumi, joka yhdistelee moneen taipuvaa rässinpaukeutta neo-noir -tyyliseen dekkarikertomukseen, josta löytyy sivuhaaroja aina mustaan magiaan ja rituaalimurhiin asti.

Yhtyeen taival on tuntunut kaikkea muuta kuin helpolta, sillä debyyttialbumin “Doctrine of Damnation” jälkeen bändin kokoonpano on myllätty lähes kauttaaltaan uusiksi. Siksi onkin yllättävää, kuinka tasapainoiselta paketilta “Dark Arts of Sanguine Rituals” kuulostaa, vaikka lopputulosta on hierottu kasaan niin entisten kuin nykyistenkin jäsenten kesken. Yhdeksän kappaletta käsittävä albumi, sekä vain fyysiseltä painokselta löytyvä bonuskipale on ladattu täyteen mielenkiintoista ja monipuolista musiikkia, joka tarjoaa hieltä haisevan metallipaahdon lisäksi myös teknisempää koukeroisuutta. Soittomiehet hallitsevat selkeästi hommansa, mutta erityisen maininnan ansaitsee vokalistin tontille noussut Markus Martinmäki, jonka monipuolinen karjuminen erottuu hienolla tavalla materiaalin joukosta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Albumin tarina on mielenkiintoinen. “Dark Arts of Sanguine Rituals” kertoo etsivästä, joka saa ratkaistavakseen mystisen rituaalimurhan. Perinteisen dekkaritarinan henkeen sopien kyseessä on haastava ja unettomia öitä aiheuttava tapaus, joka ajaa tätä tutkivan etsivän lähes hulluuden partaalle ruumiskasan jatkuvasti kasvaessa. Värikkääseen tarinaan sotkeutuu myös mustaa magiaa ja vuosisatojen ajan elänyt nekromantikko, joka lopulta ohjaa tarinan päähenkilön vaikeiden valintojen äärelle. Varsinaisen tarinan lisäksi albumilta löytyy hienovaraisempaa pohdintaa muun muassa yhteiskunnan epäkohdista sekä uskontojen ongelmista. Vaikka tarina tuntuu äkkiseltään aavistuksen lapsenomaiselta, kiekon juonen seuraa mielellään ainakin kertaalleen lävitse komeasti kuvitetun kansilehtisen kanssa.

Musiikin puolesta “Dark Arts of Sanguine Rituals” on hyvällä maulla rakennettu. Kirjavasta biisikattauksesta löytyy paljon kiinnostavaa kuultavaa: vauhdikkaammat vedot ”Second Sacrament”, notkean raskasta kitarariffittelyä esittelevä nimikkobiisi sekä vahvasti paukuttava ”Mindslaver” erottuvat jo ensikuuntelulla edukseen. Rauhallisempaa antia taasen esittelee ”Necromancy Cascade”, joka osoittaa yhtyeellä olevan rahkeita luoda toimivaa materiaalia myös perinteisemmän kiihdyttelyn ulkopuolelta. ”Dark Arts of Sanguine Rituals” tekee vaikutuksen monipuolisuudellaan, sillä tiukkoja riffirypistyksiä varioidaan sopivissa määrin teknisillä ja paikoin kimuranteiksi äityvillä sävellyksillä.

Jotain jää silti uupumaan. Selkeät huippuhetket on helppo nimetä, ja osa biiseistä jää tämän karsinan ulkopuolelle. Monipuolista materiaalia ei saada juurtumaan kuulijan aivokudokseen tarpeeksi tehokkaasti muistijälkien muodossa, joten vahvasta suorittamisen tasosta huolimatta muistettavat huippukappaleet jäävät vähiin. Sitä keskinkertaisempaa ja hyvin toteutettua musiikkia on tarjolla paljon, mutta hittibiisejä voisi olla joukossa enemmänkin. Lisäksi pohjimmiltaan mielenkiintoinen tarina jää aavistuksen valjuksi, sillä loppua kohden juonikoukerot herättävät lähinnä huvittunutta ihmetystä. Myös tarinan kuljetus läpi albumin on toteutukseltaan melkoista peruskamaa, josta ei löydy kunnon tarttumapintaa. Kun sanat syljetään naamalle musiikin lomassa, homma toimii täysillä, mutta teksteihin tarkemmin perehtyessä huomaa niitä vaivaavan pienoisen tönkköyden. Tarina toimiikin paljon paremmin kansilehtisestä löytyvän tiivistelmän muodossa, kuin albumin läpi kuunneltuna jatkumona. 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kaikesta huolimatta “Dark Arts of Sanguine Rituals” on kiinnostava julkaisu, joka lupaa hyvää bändin jatkoa ajatellen. Konseptialbumi on julkaisuna piristävän erilainen, vaikka tajuntaa räjäyttävää elämystä ei tällä kertaa onnistuta luomaan. On kuitenkin ihailtavaa, kuinka rohkeasti näinkin nuori kokoonpano on lähtenyt kakkosalbumiaan luomaan, sillä samalla muotilla musiikkia luovia metalliryhmiä on maailma väärällään. Kun jatkossa musiikkiin saadaan upotettua lisää koukkuja ja tarttuvia sävellyksiä, on yhtyeellä kaikki mahdollisuudet todella erottua kotimaisten rässääjien massasta. “Dark Arts of Sanguine Rituals” on mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka toteutus ei aivan nouse sen kunnianhimoisen idean tasolle.

7½/10

Kappalelista:
1. Dark Arts of Sanguine Rituals
2. Second Sacrament
3. A Shadow Suspended by Dust
4. The Confession
5. Mindslaver
6. Necromancy Cascade
7. Paradigm Shift
8. War is Path to Victory
9. The Revenant (Redeemer)
10. Quagmire Twilight (Deleted Scene)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy