2 Wolves on Suomen perukoilta ponnistava, ”atmosfääristä industrial metallia” räimivä kokoonpano, joka julkaisi juuri toisen albuminsa ”Men of Honour” Inversen kautta. Levystä luvataan hyvänmakuista keitosta, jossa on käytetty raaka-aineina metallia, sinfoniaa ja industrial-elementtejä. Keitokseen on kuulemma vielä lisätty puhtaita lauluja. Jaahas. Mielenkiintoista menoahan tässä on luvassa. On tosin perin outoa, että yhtye sijoitetaan industrialin kastiin, vaikka kyseisiä elementtejä käytetään loppupeleissä hyvin vähän. Jos ei kiinnitä huomiota kirjoitettuun sanaan vaan korviin tulvivaan materiaaliin, tämän voisi luokitella ennemminkin death/doom metal -julkaisuksi.

Tempot liikkuvat välillä erittäin hitaissa maastoissa, mutta laahaavuudestaan huolimatta levystä jaksaa kiinnostua ja kuunnella sitä biisejä skippailematta. Kauniit ja maalailevat pianot ja synat tuovat kokonaisuuteen vähintään yhtä paljon kauneutta kuin surulliset ja epätoivoiset kitaroinnit. Parhaimman kuvan tuosta kauneudesta saa osuvasti nimetystä ”Warm Touch of Forthcoming Tragedy” -veisusta. Vastapainoa tuohon suureen suruun iskevät kappaleet ”Of Painful Days” & ”The Path of Misery”. Yhtye siis taitaa rujon raskastelun vähintään yhtä hyvin kuin tuon maalailunkin. Loppua kohden tunnelma käy aina vain tummemmaksi, musertavammaksi ja raskaammaksi.

Tuntemattoman bändin toiseksi julkaisuksi ”Men of Honour” on erittäin kovatasoinen levytys. Ainoina miinuksina mainittakoon laulajan hivenen munaton örinä sekä tunkkainen soundimaailma. Jälkimmäinen luo kuitenkin koko levylle tiettyä tunnelmaa, joka on vain hyvästä. 2 Wolves kumartaa tällä julkaisullaan useille yhtyeille, joista mainittakoon Swallow the Sun, Insomnium ja Sentenced. Tässä saattaisi pienellä rukkauksella olla mahdollisuuksia vaikka mihin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

8/10

Kappalelista:
1. Bygeones
2. Unreal Conversations
3. Warm Touch of Forthcoming Tragedy
4. Of Painful Days
5. Stars
6. The Path of Misery
7. Same Different Burden
8. The Battle of Two Wolves
9. Enemy Inside

Kirjoittanut: Eeli Helin

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy