20 vuotta yhteistä matkaa – haastattelussa Pressure Points

Heinolalainen, vuonna 2004 perustettu progressiivista metallia soittava Pressure Points vietti viime vuonna merkittävää vuotta, kun yhtye tuli täyttäneeksi 20 vuotta. Yhtye juhlisti 20-vuotista uraansa loppuvuodesta juhlakeikalla Lahden Torvessa. Juhlakonsertti keräsi yhteen bändin ystäviä, faneja ja kollegoita luoden unohtumattoman illan yhtyeen ystäville. Juhlavuotensa lomassa Pressure Points on myös aloitellut työstää neljättä studioalbumiaan. Yhtyeen edellinen albumi ”The Island” julkaistiin vuonna 2023. Työ uuden albumin kanssa etenee rauhallisesti esituotantovaiheessa, ja bändi pyrkii venyttämään uudella tuotannolla musiikillisia rajojaan entisestään.

Kaaoszinen haastattelussa yhtyeen laulaja-kitaristi Kari Olli avasi yhtyeen kuulumisia ja kertoi ajatuksiaan menneestä 20 vuodesta, nykyhetkestä ja siitä, miltä yhtyeen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä:

Olette parhaillaan työstämässä neljättä albumianne. Miten työprosessi on edennyt? Onko erityistä suuntaa tai teemaa, johon olette keskittyneet tällä kertaa? Miten tuleva albumi eroaa aikaisemmista julkaisuistanne?

Olli: Biisirunkoja on valmisteltu pikkuhiljaa, ja ”esituotantovaihe” on vielä käynnissä. Veikkaan, että moni bändin alkuaikojen edesottamuksia seurannut saattoi yllättyä edellisten kappaleiden osalta, kun eiväthän ne olleet kuin tahatonta näennäisprogea. Kappaleiden pituudet vaikuttaisivat lyhenevän jatkossakin, mutta ehkä ihan v*tuillessaan tehdään parit monsterit extra-taikinatangoilla sinne väliin. Ei levyä kannata puhua auki, enkä edes osaisi tehdä niin, joten jäämme hämmentyneen välitilan kaltaiseen limboon vain odottelemaan, mitä tuleman pitää. Tiivistettynä voisi kuitenkin todeta, että musiikilliset ääripäät tulevat karkaamaan entistä kauemmaksi toisistaan.

Teiltä on ilmestynyt singlejä, ja lisää on tulossa. Mitä voit kertoa kappaleista? Miten ne heijastavat tulevaa albumia?

Olli: ”The Chase” oli rakenteellisesti meidän yksinkertaisimpia biisejä ja on saanut myös livenä positiivisen vastaanoton. Mentiin kohti perinteistä melodödö-ilmaisua sen osalta mutta tultiinkin nopeasti pois ja hypättiin paikoitellen jopa 80-luvulta tuoksahtavaan junaan ”Shapelessin” kanssa. Sillisalaatti-bängeri tuntui maistuvan yleisölle, ja sitä on kiva tuutata menemään keikoilla. Puhuttiin jätkien kanssa, että käyköhän sille biisille (toivottavasti ei) yleisön korvissa käänteinen aukeaminen. Normaalistihan polveilevat eepokset vaativat monia kuuntelukertoja ennen kuin punainen lanka hahmottuu, ja biisi alkaa palkita tuskailun sijaan. Jos nyt kävikin niin, että kipale aukeaa heti ja vaikuttaa hyvältä mutta onkin ihan paska parinkymmenen kuuntelukerran jälkeen. Eihän siinä auta kuin kuunnella. Kuuntele sinäkin. Tuleva albumi on siis samalla sekä uhka että mahdollisuus.

Live-esiintymisen riemu

Keikailette suhteellisen aktiivisesti. Millaista livenä on? Mistä löydätte energian aktiiviseen esiintymiseen?

Olli: Livenä esiintyminen on parasta hommaa housut jalassa – ja joskus myös ilman. Energia löytyy jokaisella todennäköisesti eri asioista. Keski-ikäisellä ihmisellä on toki myös sellaisia päiviä, ettei sitä energiaa ole. Osallistuva yleisö kuitenkin sytyttää kerta toisensa jälkeen, ja ehkäpä se onkin se suurin syy, miksi tätä vaikean ja epäkaupallisen musiikin ilosanomaa on jaksanut toitottaa näin kauan.

Onko keikoilla ollut erityisiä kohokohtia tai mieleenpainuvia hetkiä, jotka haluaisit jakaa?

Olli: Kun mennään ajassa verrattain kauas taaksepäin, tehtiin Omnium Gatherumille jekku, jossa jokaisen meidän orkesterin jannun selkään oli teipattu yksi kirjain. Yhdessä yritimme muodostaa sanan ”H*MOT”. Siinä olikin sitten OG:n lauteilla ollessa miettimistä, että ollaanhan nyt lavan näkökulmasta varmasti oikeassa järjestyksessä. Porukka vetäisi samanaikaisesti paitaa pois ja, ta-daa, selin kohti lavaa. En muista, oltiinko TOMOH, MOTHO vai osuiko roast kohdilleen, mutta lavalla tapahtui hetkeksi jonkinmoinen jäätyminen. Tällaista se on meidän kanssa. Ei pahalla. Joskus salakuljetettiin paperiton basisti itäblokista kolmen rajan yli Suomeen backlinen alle pakattuna. Onneksi rikos on jo vanhentunut. Onhan niitä musiikillisesti hienoja ja voitokkaita hetkiä ollut myös, mutta jännästi tällaiset koheltamiset tulee kovalevyltä ulos ensin.

Onko tulevilla keikoilla mahdollista kuulla uutta musiikkia etukäteen?

Olli: Kannattaa tulla katsastamaan. Myöhemmin keväällä voi olla luvassa jotain ylläriä.

20 vuotta Pressure Pointsia takana ja katse tulevaan

Yhtyeellä oli 20-vuotisjuhlat joulukuussa…

Olli: Virallisesti kakskymppisiä taidettiin juhlia jo kesällä, mutta nöyrän työläisen tavoin emme tehneet asiasta sen kummempaa numeroa (oikeasti vain unohdettiin) vaan aloimme käännellä historian lehtisiä vasta syksyllä, kun oli jo liian myöhäistä. Taiteellinen vartti voi olla myös kvartaali. Tai kaksi. Juhlakeikka itsessään oli kerrassaan hieno iltama ja saimmekin nauttia usean tuttavabändin musiikillisesta kontribuutiosta omamme lisäksi. Olemme siitä hyvin kiitollisia. Kouvolalaiset toivat myös jallupullon lahjaksi saatesanojen kera. Lämmitti ulkoisesti ja myöhemmin sisäisesti.

Miltä tuntuu katsoa taaksepäin ja nähdä 20 vuoden matka? Mitkä ovat olleet suurimmat muutokset ja kehityskohdat yhtyeen uralla?

Olli: Onhan matka ollut huikea. Nuorista pojankoltiaisista on vaivihkaa kasvanut aikuisia miehiä… On ollut eroja, yhteen palaamisia, perhekuviot, lapset, päivätyöt, vanhoja loppuja ja uusia alkuja, bändin jäsenten muut orkesterit. Tuhannet stoorit ja ajetut kilometrit. Keskiössä on kuitenkin kaikki nämä vuodet ollut rakkaus samanlaiseen musiikkiin ja …no… se on varmaan syy, miksi ollaan vielä olemassa. Jotenkin tuntuu, että musiikin tekeminen pitää ihmisen henkisesti vireässä tilassa. Iän tulemisen huomaa lähinnä siitä, että keho ei meinaa pysyä mukana, vaikka ajatus laukkaa kiihtyvällä vauhdilla. Bändillähän oli kohtalainen noste debyyttialbumin julkaisun jälkimainingeissa, eikä voi koskaan tietää, mitä kaikesta olisi tullut, ellei kohtalo olisi tuolloin puuttunut peliin ja vienyt osaa bändistä eri suuntaan. Juhan (Tretjakov, laulu) tuleminen osaksi kokonaisuutta yhtyeen erillisenä solistina ja oma paluuni bändiin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ovat varmaan merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä sen suhteen, miltä PP kuulostaa nykyisin. Toki täytyy muistaa, että elleivät Vili (Auvinen, rummut), Veli-Matti (Kyllönen, koskettimet) ja Janne (Parikka, basso) olisi uskoneet bändin tulevaisuuteen vuoden 2016 jälkeen tapahtuneen hajaantumisen, ei välttämättä koko bändiä olisi nykymuodossaan. Sävellysvastuun osalta tilanne on myös muuttunut viime aikoina melko radikaalisti. Siinä, missä bändin uran alkupään tuotokset tulivat enimmäkseen allekirjoittaneen kynästä, on kanttorimme Wellu ottanut tätä nykyä pääsäveltäjän roolin. Nykyisellään ollaan iloisia ja tyytyväisiä siitä, että saadaan tehdä musiikkia omilla ehdoillamme. Musiikin kautta jokainen meistä on saanut elämäänsä myös runsaasti merkityksellisiä ihmisiä bändin ulkopuolelta. Sellainen pääoma on mittaamattoman arvokasta. Tiedätte kyllä. Rakastamme.

Suuntaatte kesällä esiintymään Tšekkeihin. Onko kyseessä festivaalikeikka vai jokin muu tapahtuma? Mitä odotatte esiintymiseltä?

Olli: Vielä ei voida paljastaa sen enempää mutta, joo, festivaalikeikkaa on luvassa. Totta kai odotellaan villejä moshpittejä ja kylmää olutta. Reissuun saattaa mahtua jotain kulturelliakin. Tätä nykyä bändi on siinä tilanteessa, että aiotaan ottaa ulkomaanriennoista samalla ”turistinäkökulmakin” haltuun.

Mitä muita suunnitelmia teillä on tälle vuodelle, kun uusi albumi on julkaistu?

Olli: Lauantaina 15. maaliskuuta ollaan Lahdessa, Finlandia-klubilla, Maaliskuun Mustassa Messussa soittamassa. Tuon kerrassaan mainion tapahtuman pääesiintyjänä nähdään puolalainen Decapitated. Lisäksi mukana on monta kovaa kotimaista nimeä kuten Where’s My Bible. Menehän siis lippukaupoille nyt heti! Jätetään savukone päälle ja löyhytellään salaisuuksien verhoa muusta enemmän vasta loppukeväästä.

Kuuntele yhtyeen tulevalta albumilta julkaistut singlet ”The Chase” ja ”Shapeless” alta. Kappaleet löytyvät yhtyeen tuoreelta EP-muodossa julkaistulta kokonaisuudelta.