25 kynttilää – Weezerin ”Blue Album” täytti vuosia

Vaihtarivuosi Jenkeissä. Radiossa loputtomasti soivat päivän rämpytykset – ja Weezer. Telkkarissa pyöri musavideo, jossa Onnen päivistä tuttu Fonzie tanssii kuin viimeistä päivää jotakin, joka muistutti läheisesti ripaskaa. Noista tanssikuvioista voi näin 25 vuotta myöhemmin ehkä enää vain unelmoida, mutta ”Weezer”, johon viitataan yleisesti ”Blue Albumina”, on edelleen yksi niistä titaaneista, jotka valikoituvat levylautaselle. Alla olevasta videosta voi muuten tsekata, miten ripaska taittuu. Kokeile perässä!

Weezerin perustivat vuonna 1992 Los Angelesissa, Kaliforniassa Rivers Cuomo (laulu, kitara, koskettimet), Jason Cropper (kitara, taustalaulu), Matt Sharp (basso, taustalaulu), Mikey Welsh (basso, taustalaulu), Brian Bell (kitara, taustalaulu, koskettimet) ja Scott Shriner (basso, taustalaulu). Vuodesta 2001 alkaen bändin kokoonpano on ollut: Rivers Cuomo, Patrick Wilson (rummut), Brian Bell (kitara, taustalaulu, koskettimet) ja Scott Shriner (basso, taustalaulu). 

Bändin ensimmäiset soittoharjoitukset pidettiin ystävänpäivänä vuonna 1992, mitä seurasi lyhyen ajan päästä keikka tapahtumassa, jossa Weezeriä ennen soitti muun muassa näyttelijä, taivaan lahja Keanu Reevesin Dogstar. Weezerillä ei ollut vielä ennen tuon illan keikkaa nimeä. Nimiehdotuksia olivat muun muassa ”This Niblet” ja ”The Leafy Green Reefer Machine”, mutta nimeksi valikoitui Cuomon ehdottama ”Weezer”. Bändin ensimmäistä keikkaa jäi katsomaan illan muiden aktien jälkeen 20-25 tyyppiä, joista 17 oli bändinsä itsensä rekrytoimia (lue: pakotettu paikalle) tuttuja ja puolituttuja. Keikka oli jälkeenpäin kuultuna aika hektinen: Cuomo muun muassa tippui lavalta muutamaan otteeseen kitarasoolojensa aikana. Weezerin ensimmäinen kokopitkä julkaisu julkaistiin toukokuussa 1994.

”Blue Albumin” aloittaa ”My Name Is Jonas”. Biisin sanoitukset perustuvat Cuomon Leaves-veljelle sattuneeseen vakavaan kolariin ja siitä seuranneisiin hankaluuksiin vakuutusyhtiön kanssa. Kappaleen lopussa kuultavan harmonikkaosuuden soittaa Cuomo. ”No One Else” kertoo mustasukkaisesta poikaystävästä, joka kuvailee tyttöystäväänsä seuraavasti: ”I want a girl who will laugh for no one else / When I’m away, she puts her makeup on the shelf / When I’m away, she never leaves the house / I want a girl who laughs for no one else”. Billboardin tekemässä ”Blue Albumin” 25-vuotishaastattelussa bändin rumpali Wilson totesi, että mikäli biisi olisi tehty tänä päivänä, olisi se todennäköisesti päätynyt hyvin isosti ja kantaaottavana #metoo someilmiöksi.

Hieman hip hopin beatia tunnustelevassa ”The World Has Turned And Left Me Heressä” tuo ”No One Elsessä” kummitteleva mustasukkainen poikaystävä on dumpattu.  Kansainväliseksi hitiksi muodostunut ”Buddy Holly” julkaistiin ”Blue Albumin” toisena sinkkuna 7. päivä syyskuuta vuonna 1994. Kyseinen päivä olisi ollut Buddy Hollyn 58-vuotispäivä. Holly sai surmansa kiertueella ollessaan, kun häntä, The Big Bopperia ja Richie Valensia kuljettanut pienkone putosi maahan 3. päivä helmikuuta 1959. Holly kuoli vain 22-vuotiaana.

Cuomo on kertonut ”Undone – The Sweater Songista”, että hän haki kappaleeseen Velvet Underground -tyylisiä vaikutteita. Myöhemmin Cuomo on myöntänyt, että kappale on joiltakin osin MetallicanWelcome Home (Sanitarium)” -kappaleen tahaton plagiaatio esitellen Weezerin metallimusiikista saamia vaikutteita. Muita bändiin vaikuttaneita yhtyeitä ovat olleet esimerkiksi Kiss, Nirvana, The Cars ja The Smashing Pumpkins.

Surf Wax Americassa” on kuultavissa The Beach Boys -fiilistelyjä punk-hengessä. Biisi kertoo ”surffarista”, joka menee aaltojen yläpuolella, tavoittelemattomissa: ”You take your car to work / I’ll take my board / And when you’re out of fuel / I’m still afloat”. ”Say It Ain’t So” alkaa ”Somebody’s Heine’ / Is crowding my icebox / Somebody’s cold one / Is giving me chills / Guess I’ll just close my eyes”. Kappaleessa kuullaan päähenkilön epätoivosta, kun hän ymmärtää, että alkoholismi tulee hajottamaan hänen perheensä. Cuomo on kertonut, että hänen ensimmäiset kokeilut alkoholin parissa tapahtuivat hänen ollessaan hieman yli parikymppinen. ”In The Garage” kertoo yksinäisestä sielusta, jonka turvapaikka on autotallissa. Viimeistään kertosäkeessä samaistuu tuohon oman elämänsä sankariin: ”In the garage, I feel safe / No one cares about my ways / In the garage, where I belong / No one hears me sing this song / In the garage”.

Weezerin The Beach Boysilta ottamia surf rock -vaikutteita kuullaan jälleen ”Holiday”-kappaleessa. Melodia ja rock ’n’ roll -rytmi tekevät kappaleesta varsin iloisen vedon. Kertsin jälkeinen ”Heartbeat / Hearbeat” -renkutus jää soimaan mieleen – yhä uudelleen. Albumin päättävä, liki kahdeksanminuuttinen ”Only In Dreams” alkaa vekkulimaisella bassoriffillä, johon rumpali liittyy, ja mistä biisi lähtee kehittymään eeppisiin mittoihinsa. Kappaleen voi kuvitella päättyvän siihen, että yksinäinen kitara jää soimaan lavalle bändin jo poistuttua taka-alalle.

Kappaleet:
1. My Names Is Jonas
2. No One Else
3. The World Has Turned And Left Me Here
4. Buddy Holly
5. Undone – The Sweater Song
6. Surf Wax America
7. Say It Ain’t So
8. In The Garage
9. Holiday
10. Only In Dreams

 

Kommentoi julkaisua