Kevät on ysäriräminän juhlan aikaa, kun Pohjois-Irlannin grungahtava vaihtoehtorock-ylpeys Therapy? täyttää 30 vuotta. Vuosijuhlan kunniaksi sinnikäs voimatrio on julkaissut levyllisen brittien Top 40 -singlelistoilla vuosikymmenten varrella keikkuneita hittejään. Yhtye ei kuitenkaan mennyt projektinsa puitteissa sieltä, mistä aita on matalin vaan tavanomaista, vanhojen kappaleiden uudelleenmasteroinnin kaavaa vältellen yhtye paineli legendaarisen länsilontoolaisen Abbey Road Studiosin suojiin luottotuottajansa Chris Sheldonin kanssa.

Ryhmä äänitti spontaanilta kuulostavat 12 suosikkikappalettaan täysin alusta modernilla studioteknologialla höystettynä ja otaksutusti hyvin live-meiningillä. Idea tarjota tuoreella otteella leivottuja herkkuja vanhan reseptin mukaan on hyvä ja ankarasti rundaavana keikkabändinä tunnetulle Therapy?:lle myöskin luonteva tapa tehdä kunniaa vanhalle tuotannolleen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kolmannen albuminsa ”Nursen” (1993) ja sitä seuranneen huikean läpilyöntilevy ”Troublegumin”  (1994) materiaalista kokonaisuudessaan koostuva levyn alkupuolisko on kokoelman vahvinta tavaraa, josta kuitenkin vähiten tarpeellinen on Manic Street Preachersin vokalisti James Dean Bradfieldin feattaama, rasittavalla pop-grunge-pääriffillä varustettu täytebiisi ”Die Laughing”. Kaksi ”Infernal Love” -albumin (1996) kappaletta jättävät puolestaan rutiininomaisesti läpisoitettuina versioina puolivillaisen jälkimaun. Alkuperäisesti komeilla jousisovituksilla melodramatisoitu upea Hüsker Dü -cover ”Diane” yllättää Therapy?:n sähköisesti käsittelemänä rock-versiona vaisuudellaan. Muut, yhtyeen rockimpien biisien uudelleenversioinnit kuulostavat vanhalle Therapy?-diggarille ”ihan kivoilta”, mutta hyvin pitkälti yksi yhteen alkuperäisten versioiden kanssa soitettuina ja jopa astetta puisevammin tulkittuina niistä ei jaksa liiaksi innostua.

Se merkittävin osatekijä, joka aikanaan hiivutti allekirjoittaneen oman kiinnostuksen tähän erääseen ysärin sympaattisimpaan yhtyeeseen, tulee valitettavasti vastaan myöskin tällä kokoelmalla. 1990-luvun loppupuoliskon albumien ”Semi-Detached” (1998), ”Suicide Pact-You First” (1999) ja ”Shameless” (2001) kappaleiden materiaali on auttamattoman keskinkertaista tai sitäkin heikompaa, musiikillisesti jopa puuduttavan inspiroitumatonta. Kappaleet ”Stories”, ”Loose” ja ”Church Of Noise” putoavat valitettavasti tähän kategoriaan. Edellä mainittujen B-puolen biisien tilalle olisi voinut toivoa 2000-luvun ensimmäiseltä kunnolliselta Therapy?-albumilta ”High Anxietylta” esimerkiksi ryhdikkäästi tykittävän version hienosta singlebiisistä ”If It Kills Me” tai vaikka erinomaisen rivibiisin ”Stand In Line”. Poikkeuksena tästä mainittakoon kuitenkin kokoelman ilmavan kauniisti päättävä, rennosti rokkaava päätösraita ”Lonely, Crying, Only”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Greatest Hits” -albumin soundit ovat mukiinmenevät, vaikkakin rummut kuulostavat modernin äänimaisemansa puitteissa ”hieman sinne päin” -miksatuilta. Yhtye soittaa hyvin, mutta sen 1990-luvun hurjaan meininkiin verrattuna varsin maltillisesti ja pahimmillaan innottomasti. Yhtye ei ole myöskään vaivautunut kovinkaan hanakasti sovittamaan tai edes maustamaan kappaleita uusiksi kyseisille versioinneille, mikä onkin levyn valitettavimpia miinuksia.

Albumin CD-version mukana tulee bonuslevynä 15 kappaleen ”Official Bootleg (1990-2020)”. Kyseessä on yhtyeen nykyisen kokoonpanon, Andy Cairnsin (laulu ja kitara), Michael McKeeganin (basso) ja Neil Cooperin (rummut), valitsemista bändin suosikkikappaleista koostuva livealbumi. Bonuslevylle on valittu yksi live-esitys yhtyeen jokaisen 15 studioalbumin materiaalin joukosta.

Jos sekalaisesta juhlalevystä löytyisi vielä jotain positiivista, niin julkaisemansa albumin perusteella hienoisesta sedittymisestään huolimatta yhtye on säilyttänyt olennaisimman osan elinvoimaisuudestaan ja meiningistään. Siitä ei myöskään pääse yli eikä ympäri, että Therapy?:n kappalemateriaali on parhaimmillaan huikean korkealaatuista, mikä kantaa laatustandardina pitkälle keskinkertaisemmallakin muisteloteoksella. Silti yhtyeeltä olisi tällä juhlateoksella odottanut räväkämpää ja kunnianhimoisempaa otetta.

8-/10

Kappalelistaus:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

1. 1. 1. Teethgrinder (2020 Version)
      2. Screamager (2020 Version)
      3. Opel Mantra (2020 Version)
      4. Turn (2020 Version)
      5. Nowhere (2020 Version)
      6. Trigger Inside (2020 Version)
      7. Die Laughing (2020 Version)
      8. Stories (2020 Version)
      9. Loose (2020 Version)
      10. Diane (2020 Version)
      11. Church Of Noise (2020 Version)
      12. Lonely, Crying, Only (2020 Version)