Äärimmäistä turpasaunaa kolme vuosikymmentä – Kreatorin ”Extreme Aggression” täyttää pyöreitä
Saksalaisen thrash-veteraani Kreatorin ”Extreme Aggression” -albumi on jättänyt jälkensä jyrkemmän linjan thrash metaliin sekä power- ja death metalin henkeen ja äänimaisemaan. Kreatorin järjestyksessään neljäs albumi julkaistiin 19. päivä kesäkuuta vuonna 1989. Ennen teoksen julkaisua esseniläisnelikko oli jo saavuttanut mainetta keikkailemalla Yhdysvalloissa cross-over-pioneeri D.R.I.:n kanssa. Yhtye päätyi myös äänittämään ”Extreme Aggression” -albuminsa Los Angelesissa.
Vaikka Kreator jatkoi albumilla kolmannen albuminsa ”Terrible Certaintyn” progressiivisempaa ja harmonisempaa linjaa ensialbumeihinsa verrattuna, haki yhtyeen musiikillinen terä vielä selkeästi viiltävyyttään. Ja vaikka Kreatorinkin mittarilla ”Extreme Aggression” oli vielä musiikillisesti varsin raakilemaisen kulmikasta louhintaa ja biisirakenteellisesti sillisalaattimaista tasapaksuutta, voidaan sitä kuitenkin pitää yhtyeen uran kulminaatiopisteenä ja albumina, joka saavutti yhtyeen historiassa eniten yleisöä niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin alueella. Albumi vakiinnutti Kreatorin aseman saksalaisen thrash-kärkikolmikon kirkkaimpana kokoonpanona Sodomin ja Destructionin rinnalla.
Albumin suursuosio tapahtui suureksi osaksi juuri otolliseen aikaan ilmestyneen albumin ensimmäisen singlelohkaisun, ”Betrayer”-videon tehosoiton ansiosta MTV:n legendaarisessa metalliohjelmassa ”Headbangers Ball”. Video kuvattiin pääosin Ateenan Akropoliksessa. ”Extreme Aggressionin” julkaisun aikoihin ohjelman introna toiminutta Millen ärjäisemää samplea kappaleesta ”Love Us or Hate Us” käytettiin myös 1990-luvulla vaikuttaneen losangelesilaisen metallikanava KNAC:in radioinsertissä, minkä kautta yhtyeen ja uuden singlen maine kiiri lukemattomien, uusien metallifanien tietoisuuteen.
Euroopassa ja Japanissa ”Extreme Aggressionin” julkaisi berliiniläinen itsenäinen levy-yhtiö Noise. Yhdysvalloissa se sai julkaisijakseen ensimmäisenä Kreator-julkaisuna suuren levy-yhtiön Noisen tekemän lisenssisopimuksen myötä. ”Extreme Aggression” julkaistiin Yhdysvalloissa Epic Recordsin toimesta. Albumin julkaisun jälkeen Kreator kiersi Yhdysvaltoja yhdessä sveitsiläisen Coronerin ja losangelesilaisen Suicidal Tendenciesin kanssa. ”Extreme Aggressionista” tuli julkaisunsa aikaan varsinkin Euroopassa metallimusiikin hittilevy. Merkillistä on kuitenkin, että yhtyeen kotimaassa Saksassa albumi ei noussut listoille kuin vasta 28 vuotta alkuperäisen julkaisunsa jälkeen, uudelleenjulkaistun, restauroidun ja remasteroidun painoksen myötä.
Yhtyeen maineen kasvamista edesauttoi myös saksalaisen elokuvaohjaaja Thomas Schadtin vuonna 1989 ohjaama Kreatorin ja muiden Ruhrin alueen metallibändien sosiaalisia olosuhteita käsittelevä dokumentti ”Thrash Altenesse”. Dokumentti nimettiin esseniläisen esikaupunkialueen mukaan.
”Extreme Aggression” -albumin alkuperäinen kansi-idea oli kuva kylpyhuoneen peilistä itseään katsovasta miehestä. Kuvassa miehen kasvot lohkeilevat kuoren lailla irti, ja kuoren alta paljastuu Kreatorin levynkansitaiteista tuttu demoni-maskotti. Levy-yhtiön vaatimuksista johtuen kansi uusittiin kuitenkin hyvin pian neutraalimmalla, oranssi-mustalla palkkivärityksellä. Kansikuvassa yhtyeen nuoret miehet pönöttävät jämysti ylväät, tuimat ilmeet kasvoillaan.
Albumin äänityksissä Kreatorin keulahahmo Mille Petrozza soitti albumin kaikki kitaraosuudet. Albumin kansiin kuvattu ja soolokitaristiksi merkattu Jörg ”Tritze” Trzebiatowski ei soittanut albumilla nuottiakaan, ja hän lähtikin pian albumin julkaisun jälkeen yhtyeestä tullakseen paikatuksi Sodomistakin tutulla kitaristi Frank ”Blackfire” Gosdzikilla. Petrozzan lisäksi toisena pääasiallisena biisintekijänä toimi basisti Rob Fioretti, muutaman vuoden taukoa lukuun ottamatta Kreatorissa edelleen paukuttavan Jürgen ”Ventor” Reilin hoidellessa jylhästi jyskävät rumpuosuudet. Albumin äänittäjä-tuottajaksi valittiin yhdysvaltalainen thrash metalin saralla tuolloin jo merkittäviä näyttöjä antanut Randy Burns. Burns loihtikin albumille ajankuva huomioon ottaen jykevät ja painavat soundit. Burnsin taustakatalogista löytyi jo tuohon aikaan varsin merkittäviä albumeja: Megadeth (”Peace Sells… But Who’s Buying”), Dark Angel (”Darkness Descends”) ja Death (”Scream Bloody Gore”), Suicidal Tendencies (”S/T”), Nuclear Assault (”Game Over” ja ”Handle With Care”) sekä Possessed (”Seven Churches”). Burnsin käsialaa Kreatorin tuotannossa on myös yhtyeen kolmas albumi ”Pleasure to Kill” ja myöhemmin vuonna 1990 julkaistu tyylillisesti kokeellisemman ja ristiriitaisen vastaanoton saanut ”Coma Of Souls”.
Metal Forces -lehdelle vuonna 1989 antamassaan haastattelussa verrattain nuori Petrozza kuvaili ”Extreme Aggressionia” itsevarmaan sävyyn: ”Mitä olemme koettaneet yhtyeenä uudella albumillamme tehdä on tyylimme lujittaminen ja vakiinnuttaminen. Emme halua tehdä vaikutusta ihmisiin soittamalla monimutkaisia juttuja. Haluamme ainoastaan tehdä hyviä biisejä, jotka miellyttävät fanejamme. Muusikoiden ja levy-yhtiöiden miellyttämisen aika on ohi ja tiedostamme olevamme hyviä muusikoita, eikä meillä ole tarvetta todistella kenellekään mitään. Toivon mukaan myös muut ymmärtävät sen. Uudet biisit ovat mielestäni teknisesti ottaen parempia kuin ’Terrible Certaintylla’, joten kukaan ei voi tulla sanomaan, että olisimme soitannollisesti taantuneet entisestään. Kappaleet ovat silti helpompia soitettavuudeltaan kuin aiemmat teoksemme, ja syystä ne toimivat myös liveolosuhteissa vanhoja biisejämme paremmin.”
”Extreme Aggression” sai kansainvälisissä musiikkimedioissa ilmestymisensä aikaan suhteellisen hyvän vastaanoton. Vuosia myöhemmin albumi rankattiin Loudwiren Top 10 -listan sijalle kolme kategoriassa ”Parhaimmat thrash metal -albumit, jotka eivät ole Big 4-yhtyeiden (Metallica, Anthrax, Megadeth ja Slayer) tekemiä”. Nimensä mukaisesti vauhdikkaan brutaali albumin nimikkokappale, vinyylilevyn b-puolen avaava, hitaammilla elementeillä operoiva avausraita ”Some Pain Will Last” ja ”Betrayer” ovat edelleenkin Kreatorin keikkasetin vakionumeroita.