Abhorrence on yhtye, jota on vaikea sivuuttaa puhuttaessa suomalaisesta vanhan koulukunnan death metalista. Lyhyestä levytyshistoriastaan huolimatta Abhorrence muistetaan edelleen. Muutamia vuosia sitten yhtyeen koko aiempi tuotanto niputettiin yksiin kansiin ”Completely Vulgar” -nimisenä kokoelmana, jolla on kestoa live-kappaleet mukaan lukien hieman yli tunti. Siitä lähtien keikkojakin on ollut sattumanvaraisesti silloin tällöin. Viime syyskuussa julkaistu ”Megalohydrothalassophobic” -EP sisältää ensimmäiset uudet Abhorrence-kappaleet 28 vuoteen.

Kuolonmetalli korisee edelleen varmalla ja raskaalla otteella. Tyylillisiä muutoksia ei ole tapahtunut juuri ollenkaan; Abhorrence on edelleen kotonaan moukarin lailla runnovien riffien ja ilkeiden kitaraleadien pistosten keskellä. Kappalekokonaisuudet eroavat toisistaan hieman, mutta puhuvat samaa kieltä ja muodostavat toimivan kokonaisuuden. Maailmanlopun tunnelmien maalailu toimii siinä missä yksinkertaisen raskas ja suoraviivaisen brutaali piekseminenkin. Tempo vaihtelee lähes doomahtavasta hidastelusta raivokkaan nopeaan paahtoon. Kaikenlaisiin tempoihin on sävelletty toimivia riffejä ja toisaalta kaikissa niistä vajotaan välillä keskinkertaisuuteen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Soundit ovat ihan eri luokkaa kuin 90-luvun alussa julkaistuilla demolla ja EP:llä. Death metaliin sopii hyvin myös niiden mutaisuus ja kaoottisuus, mutta ”Megalohydrothalassophobic” -EP:n kappaleet on kuorrutettu varsin selkeällä ja nykypäivänkin mittapuulla hyvällä soundilla, kuitenkaan rikkomatta death metalille ominaista likaisen sekasorron tunnelmaa. Kitara rohisee kuin jauhaisi luita jauhoksi, rumpujen iskut rikkovat sisuskaluja ja murina raastaa lihan kasvoilta.

Abhorrencen toiminta voi olla epäsäännöllistä ja sitä saattaa tapahtua harvakseltaan, mutta se on edelleen aivan täysissä voimissaan. Uudet kappaleet toimivat, osa erittäin hyvin ja osa vain ihan hyvin, mutta niissä ei ole mitään varsinaisesti huonoa. Kokonaisuutena ”Megalohydrothalassophobic” on osa vanhan death metalin henkeä, joka on herätetty tähän päivään. Abhorrencella on selvästi annettavaa death metalille vielä tänäkin päivänä.

7/10

Kappalelista:
1. Intro – The Mesh
2. Anthem for the Anthropocene
3. The Four Billion Year Dream
4. Hyperobject Beneath the Waves
5. The End Has Already Happened

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Abhorrence Facebookissa