Cannibal Corpse @ Nosturi, Helsinki 15.10.2014
Syksyinen keskiviikkoilta alkoi hämärtymään astuessani Nosturin aulaan. Väkeä oli paikalla jo yllättävän paljon, vaikka ensimmäisen esiintyjän aloittamiseen oli vielä lähes tunti aikaa. Kenties tähän vaikutti se, että keikka oli ainoa laatuaan Suomen eteläisemmällä maaperällä, joten yleisöä oli varmasti saapunut koko sen alueelta.
Illan aloitti ruotsalainen Aeon, jonka nopea Deicide-tyylinen paahto asettui melko pian uomiinsa. Yleisöä tuntui tämä bändi myös kiinnostavan, sillä liikehdintää lavan edessä oli kiitettävästi, ottaen huomioon aikaisen ajankohdan. En tiedä johtuiko se bändin yleisestä alavireisyydestä vai muista kombinaatioista, mutta soundipuoli oli lyhyesti kuvailtuna tummaa puuroa. Selkeästi kuuluivat vain rummut ja laulu. Muu oli kuin yhtä monotonisena soivaa matalaa ääntä.
Soitto toimi mallikkaasti ja varsinkin nopeasti yhtyeen julistaessa synkkää sanomaansa. Konsepti on toimiva, mutta voisi kenties kyseenalaistaa miksi tehdä toisintoa jostain mikä on jo Amerikan maalla toteutettu parisenkymmentä vuotta sitten. Toteutus hyvä. Idea käytetty. Laulajan käyttämä aiemmin mainitun yhtyeen paita puhui todella puolestaan.
Pienen tauon jälkeen lauteille nousi headlinerien alkuperämaan jakava Revocation. Bändi oli allekirjoittaneelle suht tuntematon ennen tämän suorituksen todistamista ja täytyy sanoa että olin hyvin yllättynyt. Bändin esittämä tuotanto oli jotain jota voisi kuvailla thrash metallin, teknisen death metallin ja groovaavan sekä progressiivisen rokin yhdistelmäksi. Jotkut kappaleet olivat raskaita ja räväköitä, mutta kehittyivät usein monimutkaisiksi sekatempojen yhdistelemiksi proge-eepoksiksi. Tällaisia olivat mm. kappaleet ”Dismantle The Dictator” ja uuden albumin nimikkobiisi ”Deathless”. Nämä esitykset osoittivat myös bändin uskomattoman yhteensoittotaidon. Välillä kaikki kielisoittajat soittivat yhdessä kolmen sävelen stemmoja, jotka yhdistyivät harmoniaksi.
Soundipolitiikka oli myös huomattavasti selkeämpi kuin edeltäjällään, ehkä kenties vireestä johtuen? Pointsit myös uudesta Lovecraft-aiheisesta kappaleesta ”Madness Opus”, joka oli paljon doom-vetoisempi ja synkempi kuin aiemmin soitetut. Ainoa mikä ei oikein uponnut oli laulajan silloin tällöin harjoittama hieman nu-metal tyyppinen laulutyyli, mutta muuten kokemus oli todella positiivinen. Selkeästi erottuvin ehdokas tästä kolmikosta. Suupielet myös nousivat pakostakin virneeseen, kun viimeisen kappaleen soolon loppupuolella kajahtivat ilmoille The Simpsons-sarjan tutun tunnarin nuotit.
Viimein oli aika tullut kuninkaiden astua näyttämölle ja yllättävästi aikataulussaan pysyvä yhtye aloitti esiripun noustessa trion vanhempaa materiaaliaan, johon kuuluivat ”Staring Through The Eyes Of The Dead”, ”Fucked With A Knife” ja ”Stripped, Raped And Strangled”. Tämän jälkeen vasta otettiin kontaktia yleisöön, joka olikin jo sangen hurmioitunut tästä rytistyksestä. Oli myös oletettavaa että yhtye soittaisi uuden levynsä materiaalia, kuten koko kiertueen tarkoituksena oli. Tämä tuntui olevan jo kuitenkin yleisön hallussa, josta kajahti imperatiivin omaisena kehotushuutona lause: ”Fire Up The Chainsaw!!”. Tähän yhtye vastasi vastaavalla kappaleellaan ”Kill Or Become”, joka onkin uuden levyn toimivimpaa antia. Herra Corpsegrinderin vokalisointi on jo levyllä vahvaa, mutta näin live-tilanteessa se korostui entisestään. Miehen tukanheilutustaidot ovat myös luku sinänsä ja ei ole ihme, että hänen kaulansa on paksumpi kuin päänsä. Tästä seurasivat kappaleet ”Sadistic Embodiment” ja ”Icepick Lobotomy”, minkä jälkeen siirryttiin aiemman levyn materiaaliin kappaleella ”Scourge Of Iron”.
Mainos päättyy
Venäjällä olleista ongelmista avauduttiin pienessä määrin ja mainittiin kolmen henkilön tulleen Moskovasta asti katsomaan keikkaa Helsinkiin, koska se oli ensin mainitussa peruttu. Arvostettava saavutus, ja Fisher omistikin koko keikan heille.
Pakko myöntää että 26 vuoden ikään ehtinyt bändi esiintyi äärimmäisen vakuuttavasti ja kaikki soittajat hoitivat tonttinsa erinomaisesti. Ainoa ero nuorempiin oli juomataukojen määrä, joita pidettiin useasti biisien välissä. Monesti vanhan liiton bändeillä alkavat ikääntymisen merkit näkyä varsinkin tempon hidastumisena, mutta siitä ei ollut tietoakaan kun ryhmärämä jatkoi kappaleella ”Dormant Bodies Bursting”. Vanha ”Tomb Of The Mutilated” klassikko ”I Cum Blood” sujui myös mallikkaasti, jatkuakseen ”Kill”-levyltä tuttuun hieman modernimpaan ralliin ”Make Them Suffer”. Loppu kulminoitui pyhään kolminaisuuteen, jonka muodostivat ”Skull Full Of Maggots”, joka keikalla varmasti kuultava ”Hammer Smashed Face” ja vielä poistumisensa jälkeen toisena encorena soitettu ”Devoured By Vermin”.
Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa, että myös nuorempi sukupolvi on aktivoitunut keikoilla käyvänä osapuolena. Toki Nosturin hyvä puoli on siinä, että myös alaikäiset pääsevät sisälle sallitulle alueelle. Jokaisen bändin aikana oli käynnissä jonkunsorttinen circle pit, mutta vahvimmin se toimi (ylläri) CC:n kohdalla, varsinkin viimeisimpien kappaleiden aikana. Ilta oli kokonaisuutena hyvin antoisa ja vaikka ikää on kertynyt, niin todisti se Cannibal Corpsen olevan yhä voimissaan ja lunastavan paikkansa amerikkalaisen death metallin palkintokorokkeella.
Raportti: Tuukka Franck
Livekuvat: Markus Helander
Livevideo: sorensorenskully (Youtube)
