”Aftermath” on EP, jolla kaikki on kohdillaan – arvostelussa The Hawkinsin tuleva EP

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 1.9.2021

Ruotsalainen The Hawkins ei ole levännyt laakereillaan kuluneen pandemia-ajan, vaan päinvastoin luonut uutta musiikkia vimmalla. Viime syksynä ruotsalaisyhtye julkaisi toisen pitkäsoittonsa, alkuvuodesta julkaistiin ”Live In The Woods” -livetaltiointi ja lokakuussa on uuden EP:n vuoro. Karskista ja tarttuvasta soundista tunnettu The Hawkins jatkaa tutulla linjallaan, mutta kuulostaa aiempaa kypsyneemmältä ja varmaotteisemmalta.

The Hawkins teki vakuuttavaa jälkeä vuonna 2017 ilmestyneellä esikoisalbumillaan. Kun toinen pitkäsoitto ilmestyi viime vuonna, olin odottanut sitä kovasti. Harmikseni odotukseni eivät tulleet täysin lunastetuiksi, sillä pitkäsoitto jäi joltain osin vajaaksi. Pandemiasta johtuen The Hawkins on kuitenkin tänä vuonna luonut urakalla uutta musiikkia, ja tälle vuodelle sijoittuvat ”Live In The Woods” ja ”Aftermath” omaavat molemmat samanlaista intoa ja energiaa kuin aikanaan ilmestynyt debyyttialbumi.

Ei The Hawkins ole silti palannut lähtöasetelmaan, joka yhtyeellä debyyttialbumilla oli. Enää kappaleita ei soiteta läpi apinanraivolla, vaan yhtye on tehnyt enemmän tilaa melodisuudelle sekä pelkistetymmälle tulkinnalle. Tästä sai viitteitä jo viime vuonna ilmestyneellä ”Silence Is A Bomb” -albumilla. ”Aftermath” ja ”Live In The Woods” ovat kuitenkin kokonaisuuksina vakuuttavampia. Niissä ei ole mitään ylimääräistä. Pikemminkin ne tuntuvat liian lyhyille, mikä on hyvän äänitteen merkki.

”Aftermath” julkaistaan lokakuussa vinyylipainoksena. Sen lisäksi EP:stä tulee CD-painos, joka sisältää alkuvuonna julkaistun ”Live In The Woodsin”. Sen takia, aion sivuttaa myös livealbumia tässä arvostelussa. Kuusi kappaletta kattava EP on sulavalinjainen ja monipuolinen kokonaisuus, jolta ei jää puuttumaan mitään. ”Turncoat Killer” on takuuvarma korvamato nokkelineen sanoituksineen ja ”Fifth Try” on melankolialla höystetty, josta löytyy äärimmäisen mainiot, ujeltavat riffit. Vastaavasti erikoisesti nimetty ”Svääng” tuo esille The Hawkinsin eriskummallista otetta raivokkaiden lauluosuuksien ohessa, joka toki on entuudestaan tuttua.

Tietynlainen omaleimaisuus, hienoinen outous, on aina ollut osa The Hawkinsin äänimaailmaa ja imagoa. EP:llä tätä linjaa edustaa ”Jim And Kate”, joka yllättää pirteällä otteella, ja paikoin funkin puolelle taittuvalla soundillaan. EP:n loppuun on säästetty vielä kaksi yllätystä, kun ”Cut Me Off Right” raottaa The Hawkinsin kevyempää ilmaisua, mutta tekee sen hyvin väkevästi. Kappaleen äänimaisema on hyvin pelkistetty aina kahteen minuuttiin saakka, jonka jälkeen tunnelma paisuu mahtipontiseksi. EP:n päättävä nimikkokappale jatkaa hieman samoissa tunnelmissa, mutta on instrumentaalinen. Reilu viisiminuuttinen kappale ei hyydy väsyneeksi loppunäytökseksi, vaan kasvaa minuutti minuutilta ja huipentuu todelliseksi rock-hymniksi.

On vaikeaa keksiä mikä olisi parempi lopetus kuusiraitaiselle EP:lle kuin sen nimikkokappale. Hauskuuden ei kuitenkaan ole pakko loppua siihen, sillä CD-painoksen ”B-puolena” on edellä mainitsemani ”Live In The Woods”. Livetaltiointi on erinomainen jatkumo EP:lle, ja tuo kuulijalle kuultavaksi keikkanälkäisen The Hawkinsin. Muun muassa metsässä, ladossa ja Brasstacksin panimolla äänitetyt ”Silence Is A Bomb” -albumin kappaleet ovat energisiä, raivokkaita ja räjähtäviä. Kappaleet kuulostavat oikeastaan livenä paremmalle kuin studioversioina. Ehkä syy piilee pandemian aiheuttamassa keikattomuudessa ja siitä johtuvassa patoutuneessa energiassa, metsän taiassa tai oluessa, mutta joka tapauksessa The Hawkinsin musiikki kuulostaa erittäin hyvälle elävänä.

Kulunut pandemia-aika on kohdellut ihmisiä ja yhtyeitä eri lailla, ja The Hawkins vaikuttaisi lukeutuvan niihin, jotka ovat saaneet sen mukana jotain hyvääkin. Kun yhtyeen ”Aftermath”-EP:ttä ja ”Live In The Woods” -äänitteitä kuuntelee, en voi olla miettimättä, miten paljon ruotsalaisyhtye on kehittynyt ja kypsynyt viime aikoina. Näiden julkaisujen perusteella kuulostaa sille, kuin The Hawkins uskaltaisi vihdoin olla täydestä sydämestä se erikoinen, oma itsensä, jota eivät pidättele mitkään rajat. Ja se, jos mikä, antaa oman lisänsä The Hawkinsille ja sen musiikille.

10/10

Kappalelista:

  1. Turncoat Killer
  2. Fifth Try
  3. Svääng
  4. Jim And Kate
  5. Cut Me Off Right
  6. Aftermath

CD-painoksen ”B-puoli” eli ”Live In The Woods”

  1. Hilow
  2. Stranger In The Next Room
  3. Black Gold
  4. Libertine
  5. Roomer
  6. Cut Moon Bleeds
  7. Fisherman Blues

The Hawkins Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen