Aiempaa aggressiivisempi ja eeppisempi – arviossa Vargravin uusin albumi ”The Nighthold”
Hyvinkäältä lähtöisin oleva Vargrav on ehtinyt julkaista jo kolmannen albuminsa. Alun perin V-Khaozin sooloprojektina käynnistynyt, nykyisin bändiformaattiin kasvanut black metal -yhtye on saavuttanut heti ensijulkaisustaan lähtien poikkeuksellisen suurta suosiota. Vuonna 2018 julkaistu ”Netherstorm” oli varsin nostalginen ja vangitseva matka tunnelmallisemmalla otteella lajia lähestyneen genren perustuksiin.
Vain vuosi ”Netherstormin” jälkeen julkaistu kakkosalbumi ”Reign In Supreme Darkness” oli monen mielestä levytyksenä edistyksellisempi ja onnistuneempi mutta toisaalta vähemmän omaperäisempi muistuttaessaan liian monien alan bändien tavoin aika räikeästi Emperorin legendaarista debyyttialbumia ”In The Nightside Eclipse”. ”Reign in Supreme Darkness” oli joka tapauksessa jymymenestys, ja se ylsi ilmestymisviikollaan sensaatiomaisesti Suomen virallisen albumilistan kolmossijalle. Debyyttialbumi ”Netherstorm” on puolestaan yksi eniten omassa soittimessani pyörineitä black metal -kiekkoja.
Viime vuoden puolella, 15. joulukuuta julkaistu yhtyeen uusin levytys ”The Nighthold” vie Vargravin ilmaisun vielä aiempaa eeppisimpiin mittasuhteisiin. Meno tuo mielleyhtymiä 90-luvun Dimmu Borgiriin, ja kaiken kaikkiaan yhtyeen anti on musiikillisesti avarampaa. Sinfoniset vaikutteet ja kappaleiden monipuolisuus tekevät tuoreimmasta julkaisusta laajemman ja teknisesti haastavamman paketin. Samalla ”Netherstormin” kaltainen meditatiivinen hypnoottisuus, jonka yksinkertaisemmat, yksinomaan enemmän tunnelmalliseen maalailuun keskittyvät kappaleet onnistuivat luomaan, ei ”Nightholdin” yllätyksellisessä olemuksessa toimi toisaalta yhtä tehokkaasti. Se ei ole uusimmalla levyllä ollut kaikesta päätellen kuitenkaan tavoitteenakaan, mistä huolimatta ”The Nighthold” on omalla majesteettisella tavallaan vangitseva maailma kuunneltavaksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
”The Nighthold” on monin paikoin Vargravin aiempaa matskua aggressiivisempi ja rujompi, mistä jo aiemmin julkaistu sinkkunäyte ”Encircle The Spectral Dimension” käy hyvänä esimerkkinä. Aivan yhtä suoraan blast beat -paahtoon ei uusimman levyn materiaali sentään yleisesti perustu, ja lopulta tuokin ensikuulemalta melko keskinkertaiselta vaikuttanut ryminäraita toimii huomattavasti paremmin koko levyn konseptin yhteydessä.
”Nightholdilla” vallitsee alituinen yllätyksellisyyden tunne, ja useimmissa kappaleissa tapahtuu paljon. Meno meinaa välillä äityä omaan makuuni turhankin levottomaksi, mutta kokonaisuudessaan levy on miellyttävää kuunneltavaa. Albumi on pullollaan hienoja yksityiskohtia, ja erityisesti kosketinosuuksia hyödynnetään varsin tyylitajuisella tavalla. Elokuvatunnareiden kaltaiset rauhalliset instrumentaalit ovat Vargravin kaltaisten yhtyeiden mittapuulla harvinaisen hyvin toteutettuja, mikä ei liene ihme ottaen huomioon V-Khaozin musiikillisen taustan. Instrumentaalit syventävät albumin kuuntelukokemusta toimien samalla tasapainottavana vastavoimana levyn yleisesti erittäin hyökkäävälle meiningille.
On vielä turhan aikaista julistaa ”The Nightholdin” vertailtavuudesta Vargravin aiempaan materiaaliin mutta selvää on, että se onnistuu ylläpitämään Vargravin korkeaa lentoa ja säilyttämään mielenkiintoa sekä uskoa yhtyeen tulevia julkaisuja kohtaan. – Ja se suositellaan nautittavaksi pimeänä pakkasiltana mielellään kuuman juotavan kera.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Lauri Nieminen
