In Flamesin ”Clayman” on yhä 20 vuoden jälkeen vertaansa vailla yhtyeen katalogissa. ”Clayman” on seuraajansa ”Reroute To Remain” tavoin albumi, joka vei selkeästi In Flamesia uusille ja kokeileville urille, mutta samalla albumia voisi tituleerata viimeiseksi, joka sisälsi In Flamesille siihen asti ominaista melodisten kitaroiden riemujuhlaa death metallinsa keskellä. Tyyliä, joka oli hioutunut yhä uskaliaammin huppuunsa edeltävien ”The Jester Race”, ”Whoracle” ja ”Colony” albumeiden siivittämänä. Ei olisi välttämättä mitenkään väärin väittää ”Claymania” yhtyeen melodisimmaksi – tai edes parhaimmaksi albumiksi, vaikka hyvin pienet tuotannolliset puutteensa silläkin valitettavasti on. Kyseessä on joka tapauksessa Ruotsalaisen metallimusiikin klassikko.