Airbourne – Breakin’ Outta Hell

Australialainen Airbourne on rock-yhtye, joka nauttii yhä kasvavasta suosiosta. Tämä vuonna 2003 perustettu ryhmärämä on julkaissut kolme albumia, joista jokainen on nostanut yhtyeen suosiota entisestään. Nyt tämän kuun 23. päivä julkaistava ”Breakin’ Outta Hell” on bändin neljäs albumi, jonka uskon vieläkin enemmän lisäävän bändin fanipohjaa.

Jotkin albumit tarvitsevat erillisen introkappaleen, joka johdattelee albumin tunnelmiin, mutta ”Breakin’ Outta Hell” ei todellakaan sitä tarvitse. Albumin sisältöön ohjaava nimikkoraita ei ihmettele tai pyytele anteeksi vaan menee suoraan asiaan ja näyttää keskisormea kaikelle. Tämä asenne jatkuu läpi koko albumin. Raidalta kaksi löytyvä ”Rivalry” puolestaan edustaa vielä miehekkäämpää meininkiä, jonka kruunaa testosteronia uhkuva kitarasoolo.

Ainakin tämän albumin kaksi ensimmäistä kappaletta vaikuttaa varsin lupaavalta, eikä myöskään kolmas kappale ”Get Back Up” petä kuuntelijaa. ”Get Back Up” edustaa sitä, mitä oikea rock’ n’ roll todella on. Tässä kappaleessa, kuten myös muissakin Airbournen biiseissä, kaikuu AC/DC-vaikutteiden lisäksi myös ”kasarihevi”. Mielestäni jo pelkästään tämän kappaleen perusteella yhtye voisi siirtyä isoille areenoille.

Taso jatkaa suhteellisen korkealla, kun ”It´s Never Too Loud” painaa menemään. Raidalla viisi kuitenkin lisätään vielä enemmän vauhtia, kun ”Thin The Blood” pääsee vauhtiin. Tämä hieman Peer Günt -vivahteinen kappale toimii mukavana energiapuuskana ja saattaa meidät ehkä tämän albumin kaikista AC/DC-pitoisimpaan kappaleeseen ”I´m Going To Hell For This”. Tämä kuudennen raidan valloittanut kappale tuntuu jäävän ”Beakin’ Outta Hellin” heikoimmaksi, vaikka ei se kuitenkaan ole mikään epämääräinen täytekappale. Sama homma tullaan huomaamaan myös tämän albumin omassa juomalaulussa ”When I Drink I Go Crazyssä. Mutta kyseiset kappaleet täydentävät kokonaisuutta, ja ilman niitä ”Breakin’ Outta Hell” ei olisi kyllä samanlainen, kuin se nyt on.

Tässä vaiheessa albumia tuntuu, että kaikki kappaleet on rakennettu samalla tavalla eikä albumilla ole mitään yllätyksiä. Se sisältää perusrokkia ronskilla asenteella, kuten voidaan todeta esimerkiksi ”Down On Youssa tai ”Do Me Like You Do Yourselfissä. Mutta tarvitseeko Airbournen kaltainen yhtye itkuballadeita tai väkisin väännettyjä kikkailukappaleita? Mielestäni ei todellakaan tarvitse. Yksinkertaisuus toimii harvoilla bändeillä, mutta Airbourne on yksi niistä, joille se sopii. Itse asiassa tämä kappaleiden samantyylinen perustus pitää omalla tavallaan albumia kasassa.

”Breakin’ Outta Hellin” sinetöi tiiviisti albumin viimeinen raita ”It’s All For Rock N’ Roll”. Tämä tarttuvakertsinen kappale toimii varsin loistavana loppuhuipennuksena näinkin mahtavalle ja menevälle albumille. Ainoana huonona puolena voi vain todeta, että kun ”It´s All For Rock N’ Roll” loppuu, albumikin loppuu.

Vaikka Airbournea saattaakin pitää köyhän miehen AC/DC:nä, yhtye on onnistunut luomaan omaperäisen tyylin, joka toimii TODELLA hyvin. Albumi ei tarvitse 100-prosenttista keskittymistä, mikä on toisaalta ihan hyvä; kappaleisiin pääsee suhteellisen hyvin sisälle. Ensimmäisellä kuuntelukerralla ei löydy sitä yhtä huippubiisiä, vaan kaikki ovat yhtä tasalaatuisia – mutta ei siis huonolla tavalla. Myöskään kuuntelukertojen karttuessa ei pysty valitsemaan albumin timanttia, joka olisi ylitse muiden. Kaikki ”Breakin’ Outta Hellin” kappaleet ovat sitä yksinkertaisen tuttua ja turvallista Airbournea, jossa ylimääräinen kikkailu on jätetty muille. Uskon (tai oikeastaan tiedän), että Airbournen vanhat fanit tulevat pitämään tästä albumista ja uudet fanit löytämään kyseisen yhtyeen tämän albumin avulla. Minun puolestani bändi saisi siirtyä nyt jo stadioneille.

Airbourne on muuten tällä hetkellä kiertueella Volbeatin kanssa, ja meidän onneksemme tämä kiertue ulottuu myös ensi kuussa Suomeen. Suosittelen erittäin lämpimästi, että käytte tsekkaamassa yhtyeen livekunnon. Saattaa myös olla, että bändi soittaa muutaman kappaleen tältä albumilta.

9 / 10

Kappalelista:
1. Breakin’ Outta Hell
2. Rivalry
3. Get Back Up
4. It’s Never Too Loud For Me
5. Thin The Blood
6. I´m Going To Hell For This
7. Down On You
8. Never Been Rocked Like This
9. When I Drink I Go Crazy
10. Do Me Like You Do Yourself
11. It’s All For Rock N’Roll

https://www.facebook.com/airbournerock/?fref=ts
http://airbournerock.com/

Kirjoittanut: Tia Salmela

Kommentoi julkaisua