”Ajankohtaisen katu-uskottavaa räppimetallia” – arvostelussa Lähiöbotoxin ”Rikkinäinen Suomi”

Helsingin Rouhupellosta roihahtaa. Pari vuotta hauduteltu idän räppimetalliprojekti tarjoilee ensimmäisellä levyllään groove metallin, hardcoren, thrashin ja vanhan liiton räbäytyksen seosta erittäin energisessä ja sanoituksellisesti painokkaassa muodossa. Muutaman vuoden takaisesta, erinomaisesta indie-rap -hitistä ”Niiku97” tunnettu räppärikaksikko Seksikäs Suklaa (Luyeye Konssi) ja Dosela (Hanad Hassan) ovat sittemmin liittoutuneet yhteen mm. nu-metal -sensaatio KMA:ssa vaikuttaneen kitaristi ”Liemisen”, toisen kitaristi Harto Haukkaluoman sekä kotimaisessa, uudemman aallon hardcore-skenessä hyvin nimeä saaneen Lighthouse Projectin basisti Samuli Peuralan sekä rumpali Lauri Ojalan kanssa. Räppärikaksikon etnahtavan persoonallinen stadin slangin artikulaatio on kautta koko levyn herkullista kuultavaa. Kielikuvat osuvat useimmiten todella terävästi maaliinsa joitakin korneuden karikoille ajautumisia lukuunottamatta.

Albumi tarjoilee suoraa ja kauttaaltaan pirun toimivaa röykytystä maahanmuuttajataustaisten miesten perustelluista näkemyksistä suomalaisuuden henkiseen alennustilaan, eriarvottumiseen ja muukalaispelkoon verhottuun fasismiin.

Albumin nimikkobiisi ilmoittaa ovenkarmit ryskyen Lähiöbotoxin tulleen taloon, ja piru vie että toimii heti kättelyssä. Musiikillista yhteyttä Ice-T:n Body Countiin ei voi kiistää, mutta pelkästään hyvässä. Tätäkin bändiä jumaliste kuuntelee suupielet korvissa biisien vakavista aiheista huolimatta. Varsin paskamaisesta ihmissuhteesta kertova ”Saunan takana” ei voivottele timorautiaisten geneerisen hartaiden heviuikutusten malliin, vaan iskee faktat pöytään äärimmäisellä energisyydellä ja maksaa potut pottuina upeasti groovaavan biisin tahdittamana. ”Tuu kokeilee” -biisissä on puolestaan juuri sellaista pöyhkeää ja häpeilemätöntä asennetta ja positiivista uhoa, jollaista kotimaisissa metallibiiseistä on ollut aina helvetin hankalaa löytää. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös kauan kadoksissa olleesta kotimaisen metallin katu-uskottavuudesta.

Albumin yksi heikompia lenkkejä on laimealla sanoituksella varustettu singlebiisi ”Soittakaa kytät!”. Toisaalta singlebiisin tekstin kuvailemaan perisuomalaisen alkoholistiperheen sameaan arkeen on laajan ihmisjoukon helppoa samaistua, mutta muuhun kokonaisuuteen verraten kyseinen biisi lipsahtaa keskinkertaisuudessaan ikävästi banaalin sosiaalipornon kuvailun puolelle. Ice-T ei teksteissään mihinkään kyttien apuun luottaisi, vaan taistelisi oman käden oikeudella sosiaalisia ongelmia vastaan ja pistäisi alkoholisti-isänkin nippuun omin käsin. ”Sydämetön” on toinen raastava, vaikkakin hieman tavanomainen parisuhteen karikkokuvaus. Silti napakasti riffittelevän ja dynaamisen tykityksensä ansiosta biisi toimii kokonaisuutena oikeinkin hyvin.

Notkeasti ja kekseliäästi riimittelevä ”Nigi Nigi” osoittaa afrikkalaissukujuurisen räppärikaksikon pätevyyden lajissaan, siinä missä ”Kaikki hajoo” thrashaa vimmaisesti ehtaan kasarin lopun Suicidal Tendenciesin tyyliin. Vaikka pakollinen hölkkävauhdilla etenevä, kännisen festarikansan huudatukseen parhaiten soveltuva juomalaulu ”Aamuun asti” onkin kokonaisuuden toinen selkeä notkahdus, ”Rikkinäisen Suomen” musiikillinen anti vakuuttaa.

Albumin kovimmat laakit löytyvät kuitenkin vasta kokonaisuuden peräpäästä. Arkisia, yleviä, länsimaisia kulutustottumuksia Afrikan maiden ja luonnonvarojen kustannuksella rikastuneita valtioita ihan syystä läimivä ja päin näköä lataava ”Kongo” sekä suomalaiselle muukalaispelolle ja kaappirasismille napakasti sakinhivutusta antava ”Puhdasverinen vihaaja” ovat eräät hienoimpia kotimaisia metallibiisejä pitkiin aikoihin.

on petrannut viime vuonna ilmestyneeltä EP:ltään huimasti monellakin osa-alueella. Debyyttialbumilla yhtyeen kappaleiden kestot pysyvät hyvin kurissa kolmen-kahden minuutin rajoilla. Riittävästi munaa sisältävien biisien hyvällä maulla säädetyt sovitusratkaisut jaksavat pitää kuuntelijan mielenkiintoa yllä pitkin koko matkaa. Mikä kuitenkin parasta, kappaleiden terävä sanoma yhdistettynä kauttaaltaan korkeaan sävellykselliseen laatupitoisuuteen ovat reilusti enemmän kuin mitä keskimääräisen kotimaisen metalliyhtyeen pitkäsoitolta on uskaltanut pitkään aikaan odottaa. Lähiöbotoxin debyytti on allekirjoittaneen listalla vankasti ehdolla vuoden parhaaksi kotimaiseksi vaihtoehtoiseksi metallialbumiksi.

 

9-/10

Kappalelista:

      1. Rikkinäinen Suomi
      2. Saunan takana
      3. Tuu kokeillee
      4. Sydämetön
      5. Nigi Nigi
      6. Kaikki hajoo
      7. Kongo
      8. Aamuun asti
      9. Puhdasverinen vihaaja

 

Kommentoi julkaisua