Kahteenkymmeneen ikävuoteen ehtinyt Walesin metalliylpeys Bullet For My Valentine julkaisee uuden albuminsa ”Gravityn” kesäkuun 29. päivä Spinefarm Recordsin kautta. Edellinen julkaisu ”Venom” heitti bensaa kytevään nuotioon ”Temper Temperin” hienoisen notkahduksen jälkeen, mutta saako nousukiito jatkoa uuden albumin myötä, vai otetaanko kahden eteenpäin menneen askeleen jälkeen kolme askelta taaksepäin?

Se olkoon jokaisen itsensä päätettävissä. Henkilökohtaisesti albumin ensimmäinen kuuntelukerta oli pienimuotoinen sokki. ”Leap of Faith” käynnistyy lupaavan lennokkaasti ja potkii siihen malliin, että odotettavissa voisi olla suhteellisen rauhallisten sinkkulohkaisujen ohella myös suurelta yleisöltä tähän saakka pimitetty raskaampi lähestymiskulma. Seuraavana vuoronsa saavatkin sinkut ”Over It” ja ”Letting You Go”, joiden jälkeen mieleni halajaa entistä enemmän raskaamman soundin perään.

”Not Dead Yet” tarjoilee nimensä puolesta toivonkipinän musiikillisesta tukkapöllystä, mutta loppujen lopuksi kappale jatkaa samaa linjaa kuin edeltäjänsä, joskin vielä hieman kevyempänä ja vahvoilla Linkin Park -viboilla höystettynä. Tässä vaiheessa alan vähitellen sulatella ajatusta siitä, ettei raskaampaa paukutusta ole ilmeisesti odotettavissa. Albumi on selvästi linjattu kulkemaan kevyempää, lauluun keskittyvää ja elektronisten elementtien siivittämää polkua. ”The Very Last Time” ja albumin päättävä ”Breathe Underwater” sinetöivätkin epäilykseni lopullisesti sopimalla illan viimeinen hidas -muottiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Erikoisesti looppaava ”Piece Of Me” nostaa kuitenkin selvästi kierroksia ja raivaa tietä ”Under Againille”, joka on albumin tyylikkäimpiä suorituksia väkevän kertosäkeistön omaavan ”Coman” ohella kiteyttäessään ”Gravityn” syvimmän olemuksen tyylikkäästi. Nimikkokappale ei sen sijaan onnistu lisäämään vetovoimaa albumia kohtaan, vaikka hetkittäiset energiset purkaukset ihan hyviltä kuulostavatkin. Loppujen lopuksi aloituskappaletta raskaammat ainekset soppaan pystyy heittämään vain jo toissa vuonna päivänvalon nähnyt ”Don’t Need You”. Biisi tosin tuntuu jopa hieman kokonaisuudesta iralliselta pläjäykseltä ollessaan huomattavasti menevämpi kuin albumin muut kappaleet.

Kaikesta huolimatta ”Gravity” on parempi kokonaisuus kuin miltä se voi aluksi vaikuttaa – kuuntelukertoja vain vaaditaan useampia, jotta kokonaiskuva aukeaa. Albumin kansitaide kuvaa mielestäni tässä tapauksessa sisältöä paremmin kuin hyvin. Materiaali on raikasta ja ajanmukaista, mutta pelkistettyä. Onkin paljon helpompi tarkastella uutta julkaisua puhtaasti musiikillisesti kuin jatkumona edelliselle albumille, jolla kitarat ja huudot olivat vielä vahvasti läsnä. Mainstream-suuntaan selvästi kallellaan oleva kepeämpi soundi tulee varmasti aiheuttamaan rajuakin mielipiteiden jakautumista bändin fanien keskuudessa. Toisaalta Bullet For My Valentine on jo aiemminkin osoittanut, että jokaisen albumin ei tarvitse noudattaa samanlaista kaavaa, jotta fanipohja pysyisi vahvana. Tuotannon monimuotoisuuden voi kuitenkin luokitella lähtökohtaisesti vahvuudeksi niin kauan kuin livesetit sisältävät sopivassa suhteessa eri aikakausien materiaalia.

7½/10

1. Leap Of Faith
2. Over It
3. Letting You Go
4. Not Dead Yet
5. The Very Last Time
6. Piece Of Me
7. Under Again
8. Gravity
9. Coma
10. Don’t Need You
11. Breathe Underwater

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Bullet For My Valentine Facebookissa

Kirjoittanut: Jouni Lepistö