Akustista Iron Maidenia Blaze Bayleyn tahtiin Mäntyharjussa
Blaze Bayley julkaisi alkuvuodesta uusimman albuminsa ”Infinite Entanglement”, joka on albumitrilogian ensimmäinen osa. Levyn myötä Blaze Bayley lähti bändinsä Absolvan kanssa maailmakiertueelle. Mäntyharjun Krouvin omistaja piti tänäkin vuonna huolen siitä, että Blaze Bayley esiintyy myös heillä. Lauantaina bändi soitti ”Full-metal” show’n, ja äitienpäivänä sunnuntaina sähkösoittimet oli vaihdettu akustisiin, vaikkakin bassoon oli edelleen sähköt kytkettynä.
Illan lämmittelijäksi oli saatu Iced Earthin nykyinen basisti 
Luke Appleton. Luke oli lavalla veljensä Chrisin kanssa soittamassa covereita akustisesti. Luke on myös Absolvan jäsen, mutta saatuaan hommia Iced Earthista on homma jäänyt vähän taka-alalle. Illan setissä kuultiin biisejä niin Chrisin, Absolvan kuin Iced Earthinkin tuotannosta, mukaan oli päässyt myös muutama tunnetumman bändin kappale.
Illan aikatauluja oli jo aikaisemmin päivällä muutettu, koska keikkojen haluttiin alkavan Suomi-Saksa-ottelun jälkeen, mutta suunnitellusta aikataulusta oltiin jo yli tunti jäljessä, kun veljekset nousivat lavalle. Allekirjoittanutta häiritsee aina hiukan aikataulujen pitämättömyys, mutta annetaan se tällä kertaa anteeksi. Ensimmäisenä biisinä kuultiin Chrisin soololevyltä ”Crazyheads”, joka oli täysin tuntematon itselleni mutta näytti kuitenkin heti uppoavan yleisöön. Oli myös erittäin hienoa todistaa Iced Earthia akustisena, ja biisivalintakin oli erinomainen. Olin hyvin yllättynyt, kuinka hyviltä Chrisin ja Luken äänet kuulostivat.Jopa Black Sabbathin biisi ”Children of the Sea” oli siedettävää kuunneltavaa, mitä se ei aina välttämättä ole. Setti kesti noin 40 minuuttia, ja viimeisenä biisinä soitettiin Ozzy Osbournen ”Mama, I’m Coming Home” ja jopa yleisö saatiin mukaan laulamaan kertosäettä. Näin lämppäri oli tehnyt tehtävänsä ja lämmitellyt yleisön itse pääesiintyjää varten.
Mainos päättyy
Chris ei saanut levätä montaa minuuttia, kun taas piti olla lavalla soittamassa, mutta tällä kertaa veli Luke oli vaihdetty Blaze Bayleyyn ja Karl Schrammiin. Mielestäni oli hiukan outoa, että esityksen piti olla akustinen mutta kuvioissa mukana oli kuitenkin sähköbasso. Eikö kappaleita olisi voinut sovittaa eri lailla, jotta niistä olisi voitu tehdä kokonaan akustisia? Muutenkin kappaleiden sovitus tuntui olevan hyvin lähellä alkuperäistä. Jos kitaraankin olisi kytketty sähköt, en tiedä, olisinko enää edes huomannut eroa. Eli sovituksessa oli mielestäni oltu hiukan laiskoja, ei siinä etteivätkö kappaleet olisi silti kuulostaneet hyviltä, mutta olisi toivonut kuitenkin kuulevansa hiukan erilaista materiaalia kuin normaalisti.
Myönnän, että en ole mikään suurin Blaze Baylen aikaisen 
Iron Maidenin fani, mihin suurin syy on se, että mielestäni miehen ääni ei yllä yhtä hienoksi kuin Bruce Dickinsonin. Olin kuitenkin erittäin positiivisesti yllättynyt kuullessani miestä akustisesti. Ääni pääsi paremmin esille ja oli jopa miellyttävää kuunneltavaa.
Ilta aloitettiin heti Iron Maidenin ”The X Factor” -levyltä löytyvältä ”Lord of the Flies” -kappaleella, ja koska yleisö oli hyvin lämmitelty, se oli heti menossa mukana. Yleisöä ei ollut suurta määrää, mutta Blazen aloitettua eturiviin oli saatu muutama tukkajumala heiluttamaan kutrejaan. Kolmantena kappaleena kuultiin jälleen Iron Maidenia ja ”Futureal”-biisi; kappaleen aikana Blazella oli pienoisia ongelmia lyriikoiden kanssa, mutta näistä selvittiin ammattilaisen tavoin ja osalta asia jäi varmasti jopa huomaamatta.
Mainos päättyy
Illan settilista koostui hyvin pitkälti Blazen omasta tuotannosta, mutta väliin oli laitettu muutama Iron Maiden -coveri, kuten ”Como Estais Amigos”. En tiedä, olenko kappaletta edes ikinä kuullut levyltä soitettuna, joten sen kuuleminen livenä oli erittäin positiivinen yllätys. Setin loppupuolella tuli myös pieni yllätys, kun bändi aloitti soittaa Princen ”Purple Rain” -kappaletta. Kappale oli omistettu niin äideille kuin Princellekin. En tiedä, oliko kappale kuitenkaan oikea valinta tähän akustiseen settiin. Kappale ei vain toiminut ja oli mielestäni jopa ala-arvoinen suoritus. Toivonkin, että biisi ei jää vakituisesti settilistaan.
Kokonaisuudessaan ilta oli erinomainen: pienessä Mäntyharjun Krouvissa oli erittäin mukava ja positiivinen fiilis, ja artistitkin näyttivät nauttivan soitostaan. Myös Blaze Bailey sanoi, kuinka hienoa on soittaa samassa paikassa kaksi keikkaa peräkkäisinä päivinä. Hän kertoi tämän olleen hänen suuri toiveensa ja toivoi, että voisi tehdä näin myös jatkossa. Keikan jälkeen Bailey jäi tuttuun tapaansa jakamaan nimikirjoituksia faneilleen. En tiedä, oliko alkoholilla vaikutusta, mutta mies vaikutti hyvin apealta normaaliin verrattuna. Voi myös olla, että rasitus jo painoi, koska bändi kiertää Eurooppaa hyvin ahkeraan tahtiin eikä välipäiviä juuri ole.
Vaikka minusta ei vieläkään suurta Blaze Bayley -fania tehty, jään silti innolla odottamaan taas seuraavaa keikkaa. Hienointa näissä keikoissa on aina se, että bändi jaksaa harjoitella uusia/vanhoja biisejä, joten ikinä ei tarvitse kuunnella kahta identtistä settilistaa.
Settilista:
Lord of the Flies (Iron Maiden)
The Launch (Blaze)
Futureal (Iron Maiden)
Human
Silicon Messiah (Blaze)
Blood and Belief (Blaze)
The Brave (Blaze)
Calling You Home
Stare at the Sun (Blaze)
Como Estais Amigos (Iron Maiden)
Soundtrack of My Life (Blaze)
A Thousand Years
Purple Rain (Prince)
Man on the Edge (Iron Maiden)
Doctor Doctor (UFO)
Mainos päättyy
Raportti & Kuvat: Marko Valve
