Albumi kuin elokuvaa – Arvostelussa Seven Spiresin ”Gods Of Debauchery”

Kirjoittanut Ilona Pakarinen - 28.9.2021

Yhdysvaltalainen Seven Spires julkaisi kolmannen albuminsa ”Gods Of Debauchery” syyskuussa 2021. Yhtye yhdistää musiikissaan sinfonisen metallin elementtejä melodiseen death metalliin. Seven Spiresilla on yhteyksiä suomalaiseen musiikkimaailmaan, kun yhtye kiinnitettiin Pohjois-Amerikan kiertueelle yhdessä suomalaisen Insomniumin ja Omnium Gatherumin kanssa. Kiertue typistyi ainoastaan yhteen live-vetoon Covid-19 sulkiessa maailman keväällä 2020. Onkin mielenkiintoista päästä kuulemaan millaisia melankolisia tarinoita ja tummaa loisteliaisuutta tämä järkälemäinen 16 -kappaleen albumi kätkee sisälleen.

Albumin introna kuullaan, jopa shamanistinen aloitus, kappaleella ”Wanderer’s Prayer”. Kappale avaa portit taianomaiseen maailmaan, ja on luonnonllinen siirtymä albumin nimikkokappaleeseen ”Gods Of Debauchery”. Kappale tarjoilee sylin täydeltä sinfonisia melodioita vahvoilla kitarariffeillä maustettuna, tumman puhuvaa örinää unohtamatta. Jopa fantasiamaista mahtipontisuutta jatkavat kappaleet ”The Cursed Muse” ja ”Ghost Of Yesterday”. Jälkimmäinen näistä tuo mieleeni tuoreessa muistissa olevan Jinjerin ”Wallflowers” -albumin, sillä Seven Spiresin vokalistin Adrianne Cowanin tulkinnassa on kuultavissa jotakin samaa mystisyyttä, kuin Jinjerin Tatiana Shmailyukilla.

Seuraavana kuultu ”Lightbringer” tuo juuri sallittujen rajoissa olevaa kepeyttä kuunteluelämykseeni. Tämä naisenergiaa uhkuva kappale saa bileet pystyyn ja jalat tamppaamaan lattiaa. Kappaleella vieraileva Casey Lee Williams tuo kappaleeseen häivähdyksen pop-kulttuuria. Näissä tunnelmissa jatketaan ”Echoes Of Eternity” –kappaleessa, kuitenkin lisäten kokonaisuuteen sinfonisia melodioita. Kaikki tämä on maustettu mielenkiintoisella eksotiikalla, joka on mukaansa tempaavaa, ja kutsuu tanssiin.

Alun taianomaista maailmaa vahvistaa kappale ”Shadow On An Endless Sea”. Kappale sisältää mystisiä soittorasian rasahduksia ja rantaan lyöviä aaltoja. Voin jo melkein nähdä kohtauksen elokuvasta tämän musiikin siivittämänä. Seuraavana kuultu ”Dare To Live” kuitenkin päättää kohtauksen kuin seinään, ja ei olisi suurikaan menetys pitää elokuvan pakollinen vessatauko tässä välissä. Kaikessa soturimaisuudessaan kappale on mielestäni ontuva, eikä siitä saa oikein kiinni. Alankin tässä kohtaa odottamaan uutta kulmaa, ja jonkinlaista rauhoittumista, albumin lähennellessä puoltaväliä.

Rauhoittumista ei tarvitse kauaa odotella, kun korville särähtää kaunis kappale ”In Sickness, In Health” . Kappale kertoo kauniin ja koskettavan tarinan irtipäästämisestä ja siitä, kelpaako juuri sellaisena kuin on. Minun on helppo samaistua kappaleen lyriikoihin kroonisesti sairaana ihmisenä, ja kappale antaa varmasti voimaa allekirjoittaneelle tulevaisuudessa. ”This God Is Dead” jatkaa rauhoittumisen polulla, kun kappale kajahtaa lähes enkelimäisillä aarioilla ilmoille. Kappale on monitasoinen, ja sisältää lyrikoiden puolesta paljon itsetutkiskelua. Lähes teosmainen kappale kätkee sisälleen melko täydellisen draaman kaaren, alun rauhaa huokuvasta henkäilystä kohti lopun mahtipontisuutta. Elokuvamaisuus on tiukasti läsnä tunnelmassa, ja tuleekin mieleen valtakunta kaukaisessa satumaailmassa, valtakunnasta, jossa kaikki on hyvin. Ettei meno ryöpsähtäisi liian imeläksi, tuo kappaleella vieraileva Roy Khan kappaleeseen juuri tarvittavaa testosteronia.

Suurin loppukohtaus on kuitenkin vielä tulematta. Siihen valmistaudutaan kappaleella ”Oceans Of Time”. Kappale vavistelee valtakunnan liitoksia, kuitenkin hyväntahtoisesti ja lohdullisesti. ”The Unforgiven Name” tuo mukanaan rauhallisen hetken, ja mahdollisuuden kerätä voimia lopputaisteluun. ”Gods Amongst Men” maalaa tummia pilviä taistelukentän ylle.

Albumin kolme viimeistä kappaletta synnyttävät täydellisen draaman kaaren; ”Dreamchaser” huokuu uhkaavuutta ja sotamaalausten maalausta pitkin poskia. ”Trough Lifetimes” on kertomus taistelusta tärkeän ja merkityksellisen asian puolesta, joka päättyy karnevaalimaisiin voiton juhliin, synnyttäen kepeän tunnelman. Tästä kepeästä tunnelmasta siirrytään hyvin luonnollisella siirtymällä albumin päätös kappaleeseen ”Fall With Me”. Kappale korostaa yhdessä pitämisen merkitystä hyvin lohdullisella tavalla. Viimein valtakunnassa on kaikki hyvin.

”Gods Of Debauchery” on hyvin elokuvamainen kokonaisuus, jonka kohtauksia on ilo kuunnella yhä uudelleen ja uudelleen. Seven Spires käyttää albumillaan rohkeasti vierailevia artisteja, luoden kappaleisiin uutta kulmaa ja syvyyttä. Vaikka albumi pitää sisällään monia synkkiä epätoivon hetkiä, on tarkoitusperät kuitenkin läpi albumin hyväntahtoiset, ja lopputulos lohdullinen.

9/10

Kappalelista:

  1. Wanderer’s Prayer
  2. Gods Of Debauchery
  3. The Cursed Muse
  4. Ghost Of Yesterday
  5. Lightbringer (feat. Casey Lee Williams)
  6. Echoes Of Eternity
  7. Shadow On An Endless Sea
  8. Dare To Live
  9. In Sickenss, In Health
  10. This God Is Dead (feat. Roy Khan)
  11. Oceans Of Time
  12. The Unforgiven Name (feat. Jon Pyres)
  13. Gods Amongst Men
  14. Dreamchaser
  15. Trough Lifetimes
  16. Fall With Me

Luetuimmat

Uusimmat