Alexi Laiho työsti menehtymiseensä asti salaista albumiprojektia – nyt kitaristin muistolle julkaistiin kuoleman jälkeen syntynyt kappale: ”Tältä se kuulosti, kun veriveli meni”

Kotimaisen metallilegenda Children Of Bodomin keulakuvana toiminut kitaravirtuoosi Alexi Laiho menehtyi vuoden 2020 lopussa. Laiho ehti perustaa vielä Children Of Bodomin raunioille Daniel Freybergin kanssa yhtyeen Bodom After Midnight ennen kuolemaansa. Kyseinen projekti ehti nauhoittaa vain kolme kappaletta.

Laiholla oli kuitenkin työn alla myös salaisena pidetty albumiprojekti yhdessä rumpali Santeri Saksalan ja basisti Niilo ”Nipa” Rytin kanssa. Kyseinen projekti pidettiin salassa näihin päiviin asti kunnioituksesta Laihon perheen suruaikaa kohtaan.

”Tieto Alexin uudesta bändistä olisi aiheuttanut kohua, ja tilanne oli jo ihan riittävän vaikea hänen perheelleen. Kunnioitimme läheisten oikeutta surra rauhassa ja olemme onnistuneesti pitäneet projektin salassa tähän päivään asti”, musiikkiliike Musamaailman lähettämässä tiedotteessa kerrotaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Musamaailma julkaisi Rytin kirjoittaman muistokirjoituksen, jossa hän kertoo siitä hetkestä, kun sai tietää Laihon kuolleen. Rytin, Laihon ja Saksalan yhteisprojekti oli vielä kesken, ja Laihon oli määrä äänittää lopulliset kitararaidat, mutta kohtalo puuttui peliin.

“Oli kaunis talvipäivä. Olin juuri ajanut Helsinkiin Lapista, jossa olin toipumassa salaisista studiosessioistamme. Olisi pitänyt ajaa kotiin nukkumaan, mutten voinut vastustaa kiusausta ja ajoinkin suoraan Musamaailmaan, jossa Kai Saarikko tiimeineen oli hienosäätänyt soittimiamme viimeistä puristusta varten. Oli yksinkertaisesti pakko saada käsiini se ESP! Olin edeltävät 18 kuukautta kehittänyt uutta bassosoundia, joka pystyisi tavoittamaan fysiikan lakeja uhmaavat tiluttelut levyllä ja Alexikin oli juuri saanut uuden kitaran projektiimme, tiedättehän, sen violetin, jossa on kaulamikki. Olimme F-vireessä (!) ja valmiina tykittämään täysillä! Huomenna alkaisivat Alexin lopulliset kitaraäänitykset meidän yhteiseen pitkäsoittoon.”

“Kurvatessani Musamaailman parkkikselle laitoin päälle puhelimen, jota pidän yleensä lomareissuilla suljettuna. PIIP PIIP PIIP! Viestiä toisen perään, niitä tuli kymmenittäin, kavereilta ja yhteistyökumppaneilta, kaikki pahoitellen menetystäni. Mitä…hemmettiä? Sitten se iski. Alexi oli kuollut. Olimme Alexin kanssa kuin veriveljiä ja meillä oli myös pitkä historia intensiivisestä musiikillisesta yhteistyöstä jo nuoruusvuosien ajalta. Tuntui kuin osa minua olisi kuollut. Tunnetta on vaikea kuvata sanoin.””, Ryti kirjoittaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Ryti suuntasi seuraavana päivänä studiolle siitä huolimatta, että kitaraäänityksiä ei enää olisikaan tulossa.

”En tiedä mitä olin muka tekemässä… Ei minulla ollut muutakaan paikkaa, minne mennä. Ehkä ajattelin, että voisin viimeistellä joitain raitoja, mutta eihän siitä tietenkään mitään tullut. Olin ihan eksyksissä. Otin basson käteen eikä pihaustakaan tullut. Mitä sanottavaa minulla tuossa tilanteessa olisi voinut muka olla? Istuin siinä tyhjyyteen tuijottaen varmaan tunnin, kunnes yhtäkkiä painoin REC:iä ja aloin soittaa plekulla. Nuotit, jotka pulppusivat ulos, olivat uusia.”

Tuossa hetkessä Ryti aloitti tekemään kappaletta, joka tulisi saamaan nimekseen ”We Were Men”, lyhennettynä ”WWM”.

”Sävelsin, sovitin, soitin ja äänitin samanaikaisesti. Soitettuani bassot sisään otin käteen instrumentin toisensa jälkeen ja painelin REC:iä empimättä. Oli kova draivi, en edes pysähtynyt virittämään kitaroita.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

“Kappaleella onkin erittäin epävireisiä akustisia, jotka nappasin suoraan seinältä mikitykseen. Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Olin ihan ’fuck everything’ -moodissa.. Epävireiset kitarat sopivatkin paremmin tähän juttuun. Vetäisin myös kosketinsoittimet epävireeseen, soitin sähkökitaroilla vääriä nuotteja, ja kaivoin efektipedaaliarsenaalistani dissonantteja melukanvaaseja. Äänitin säpäleinä olevaa akustista kitaraa jousella soitettuna: tungin pohjassa ammottavaan reikään laajakalvoisen konkkamikin. Tein audioketjun gainstage-särötyksiä ilman säröpedaaleita, eli käytännössä tuhosin ääniaaltoa. Mitä tahansa tarvitsinkaan, toteutin. Sitten kirjoitin sanat ja lauloin ne.”

”WWM” -kappaleella kuullaan kaikki se, mitä syntyi tuona kyseisenä äänityshetkenä päivä Laihon kuoleman uutisoinnin jälkeen. Sen miksasi Nashvillesta käsin Jukka Backlund.

”Vaikka kyseessä oli henkisesti brutaali sessio, siinä on jotain helvetin arvokasta ja puhdasta. Lopputulos on varmasti monen mielestä yllättävä. WWM on lähes balladinomainen akustinen kappale, jossa on vääristynyt singer-songwriter-meininki ja outo elokuvamainen tunnelma. Ei siis sitä raskasta soundia, jota odottaisit. Mutta tämä oli juuri tuolla hetkellä se juttu, joka piti saada itsestäni ulos. Tältä se kuulosti, kun veriveli meni. Vaikka WWM on henkilökohtainen biisi, se on myös selkeä ja moniulotteinen sävellys. Ehkä joku saa siitä jotain irti. On vaikea päästää surubiisit käsistäni, mutta aika on varmasti kypsä julkaisemiseen.” 

Myös salainen yhteisalbumi on päätetty julkaista.

“Me viimeistelemme ja julkaisemme sen levyn, ja se on Alexin viimeinen taidonnäyte maan päällä. On vain yksi pieni ongelma: kitaristit ulkomaita myöten ovat todenneet biisit lähes mahdottomiksi opetella, joten nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen meiltä puuttuu yhä sopiva keihästäjä. Kuka voisikaan ikinä korvata Alexin?”

Voit kuunnella kappaleen ”WWM” alhaalta. Seuraava single ”Constellation” ilmestyy 1. heinäkuuta, ja kolmas single ”The Passing” taas kuukauden päätä 1. elokuuta. Kappaleet muodostavat yhdessä EP:n ”Wall Of Death”.