Amanita Virosa – Asystole

Mikkeliläinen iskee tiskiin tuoreen täyspitkänsä, jonka julkaisee . Levyllään bändi sekoittaa black ja death metalia ja onnistuu kumartamaan sekä 90-luvun että modernimman poljennon suuntaan. ”Asystole” julkaistiin kesäkuun puolessavälissä, ja se ansaitsee nyt arvostelunsa.

Heti alkuun haluan mainita levyn soundipolitiikasta, joka kumartaa syvään 90-luvun norjalaisille black metal -bändeille. Syntikat ovat kivasti pinnassa, ja kitarat louhivat taustoja armottomalla voimalla. ”Asystole” ei kuitenkaan tyydy passailemaan vanhoja bändejä, sillä itse kappaleissa on reippaasti modernin death metalin sävyjä. Räkäisellä ulosannilla tulevat laulut sopivat todella hyvin bändin poljentoon, ja suomeksi vedetty ”Valuta Vereni Tähän Maahan” iskee useamman megatonnin voimalla. Levyä kuunnellassa tulee väkisinkin hyvälle tuulelle, ja olo onkin kuin olisi löytänyt nuoruudestaan tutun bändin uudestaan.

Levyllä on paljon tuttua ja turvallista, mutta silti täysin itsensä kuuloista materiaalia, joka iskee syvälle sisimpään. ”Asystolen” kuuntelee huomaamattaan useamman kerran läpi ja samalla innostuu enemmän ja enemmän kuulemastaan. Jätkät ovat löytäneet hyvän tasapainon melodisen soitannan ja rankan paukkeen välillä. Soitossa ei myöskään tyydytä saman kaavan toistoon, vaan reseptiä muutetaan juuri sopivasti biisien välissä. Tätä alleviivaa myös vokalistin monipuolinen ulosanti.

Amanita Virosa on heittänyt ilmoille sellaisen pommin, että heikompia hirvittää. Suosittelen levyä lämpimästi kaikille raskaammasta musiikista pitäville, joskin sillä varauksella, että syntikat ovat isossa osassa bändin poljentoa. Nostan hattua, kumarran syvään ja kehotan kaikkia katsastamaan bändin livenä, jos siihen tulee tilaisuus.

9/10

Kappalelista:
01. Vita a Mortam
02. My Slightest Hope
03. …Of Failing
04. Valuta Vereni Tähän Maahan
05. No Life King
06. Dead Inside
07. Mental Failure
08. Suck The Poison
09. Dead Body Love

Bändi Facebookissa

Kirjoittanut: Janne Partanen

Kommentoi julkaisua