Angra – Secret Garden
Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kuunnellut yhtyettä nimeltään Angra. Viimeisin kosketukseni taisi olla yhtyeen ”Freedom Call” -ep, joka julkaistiin 90-luvun loppupuolella, muistaakseni. Kaikenlaista on varmasti ehtinyt tapahtua yhtyeelle sen jälkeen, ja ainakin minulle tuli uutena tietona, että yhtyeessä laulaa nykyään Rhapsody Of Firestä tuttu Fabio Lione. Itse en kuulu Lionen suurimpiin kannattajiin, joten tämä asia ei ainakaan omalla kohdallani helpottanut uuteen albumiin tutustumista. No, ennakkoluulot sivuun ja yhtyeen uusin, ”Secret Garden” -niminen albumi vain rohkeasti soimaan.
Avauskappale on nimeltään ”Newborn Me”, ja se lähteekin käyntiin ihan reippaalla meiningillä. Tässä soitellaan kevyesti progeilevaa metallia maustettuna power metallilla. Kappale on hyvin tehty, ja vokalisti Lionekin hoitaa oman hommansa ihan hienosti. Onko yhtye tosiaan uudestisyntynyt? ”Black Hearted Soul” -kappaleessa tuleekin heti alkuun mahtipontisempaa meininkiä ja vauhtia on lisätty reippaasti, joten tässä mennään nyt sitten sillä power metal -osastolla. Soittotaitoa yhtyeessä kieltämättä riittää, eikä se sorru niin monen power metal -yhtyeen tavoin tekemään täysin munatonta miekkailuheviä, vaan tässä on ihan selkeästi ideaakin takana.
”Final Light” hyppää taas vuorostaan tuonne progeilevamman heavyn puoleen, ja kyllähän tämä osasto yhtyeeltä taittuu varsin mallikkaasti. Tämähän kuulostaa kaikin puolin viihdyttävältä levyltä. Ensimmäinen balladityylinen kappale on ”Storm Of Emotions”, jonka yhtye onnistuu myös vetämään varsin tyylikkäästi. Enpä olisi ennen tätä kuvitellut Fabio Lionen pystyvän edes laulamaan tämäntyylisiä kappaleita, koska hänen vetonsa Rhapsodyssä olivat lähinnä juuri tuota keskinkertaista miekkailuheavyä, joka ei vain ole pystynyt koskaan allekirjoittanutta sytyttämään.
Albumilta löytyy myös lainakappale, Policen ”Synchronicity II”, jonka yhtye on muokannut omankuuloisekseen. Ei tämä nyt aivan kaikkien aikojen cover-kappaleen tittelistä kamppaile, mutta toimii kyllä ja sopii albumille varsin hyvin. Albumilta löytyy myös vierailijoita, joista mainittakoon vokaaleista löytyvät Doro Pesch ja Simone Simons. Doro lainaa ääntään kappaleessa ”Crushing Room”, ja siinäpä onkin pienoinen yllätys, nimittäin Doron ääni on saanut hieman normaalia enemmän raspia soundiinsa. Lopputulos kuulostaa kieltämättä erinomaiselta. Kyllähän Doro on edelleenkin metallin kuningatar. Simone Simonsia kuullaan kappaleessa ”Secret Garden”. Tämä kappale ei oikeastaan yllätä millään tasolla, se kun kuulostaa täysin Epican tuotannolta.
Kaiken kaikkiaan Angra on onnistunut tekemään todella kovatasoisen albumin, joka kestää hienosti pidempiaikaistakin kuuntelua. Huolimatta omista epäilyksistäni tätä albumia kohtaan, minun on pakko myöntää, että tässä on ehdottomasti yksi tämän genren kovimpia levyjä vähään aikaan.
7/10
1.Newborn Me
2.Black Hearted Soul
3.Final Light
4.Storm Of Emotions
5.Synchronicity II
6.Violet Sky
7.Secret Garden
8.Upper Levels
9.Crushing Room
10.Perfect Symmetry
11.Silent Call
Kirjoittanut: Juha Attola