Angus Young muistelee uransa pelottavinta keikkaa: ”Katto syttyi tuleen”

AC/DC-kitaristi Angus Young palasi tuoreessa Pasten haastattelussa muistelemaan lähes 50-vuotisen muusikonuransa kuumottavimpia esiintymisiä, ja ensimmäisenä kitaristin mieleen juolahti torstai 13. lokakuuta 1983; Flick Of The Switch -kiertuettaan taittanut yhtye esiintyi tuolloin vastavalmistuneessa Tacoma Domessa Seattlessa, Washingtonissa lämmittelijöinään Quiet Riot ja entisen Motörhead-rumpali Fast Eddie Clarken tähdittämä Fastway.

AC/DC:n puolitoistatuntinen keikka sai ikävän käänteen yli-innokkaan fanin saatua loistavan idean ampua mukanaan tuomansa valoraketti areenan puiseen kattoon, minkä myötä Tacoma Dome syttyi tuleen. Useimmat keikalle osallistuneet fanit kertovat katon syttyneen ”This House Is On Fire” -kappaleen aikana. Liekit saatiin kuitenkin ennen pitkää sammutettua, ja australialaisrokkarit saattoivat settinsä loppuun asti. Young kuvaili tilanteen kuitenkin saavuttaneen ”kiperät” mittasuhteet:

”Kuumottavin keikka? Hmm. Vuosien varrella on tapahtunut vaikka mitä, joten on vaikea sanoa. Mutta muistan, kun kerran Seattlessa joku ampui raketin kattoon – luulen sen olleen Tacoma Domessa. Katto syttyi tuleen ja näin savua, sitä oli kaikkialla ympärilläni, mutten tajunnut – ajattelin vain, että ’no, ainakin savukone toimii täyttä häkää.’ Kävelin lavalla, enkä nähnyt bändiä. Silloin tajusin, ettei bändi ole enää edes lavalla! Olin ainoa siellä seisova! Yhtäkkiä törmäsin crew:n jäseniin, jotka sanoivat ’meidän täytyy saada sinut ulos, täällä palaa!’ Joten se oli todella kiperä paikka. Mutta palo saatiin sammutettua, nousimme takaisin lavalle ja soitimme keikan loppuun asti.”

Mitä keikkailuun tulee, Youngin mukaan vahinko ei juuri katso paikkaa eikä aikaa. Yhtyeen Bon Scott -vuosina usein yleisöön soittamaan rynnännyt kitaristi kertoi joutuneensa pulaan myös omien maneeriensa seurauksena:

”Yksittäisiä erikoisuuksia tapahtuu ihan sattumalta eri paikoissa, kuten silloin kun olin yleisössä soittamassa ihmisten keskellä, ja heitä oli niin monta – aivan liian monta – koska koko rivistö nousi paikoiltaan ja pakkautui yhteen. Se oli aika pelottavaa. Siellä olin vain minä ja yksi kitarajätkistämme, mutta oli todella hankalaa saada meidät ulos siitä tilanteesta samalla varmistaen, ettei yleisö purista toisiaan hengiltä!”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Lue koko Paste Magazinen haastattelu tästä.