AnomiA paahtaa suomimetallia ilman sen kummempia genrerajoja ja määrityksiä. Varsin ovelasti nimetty uutuusdemo ”Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin ” on nyt Kaaoszinen arvostelussa.

Suomenkielisen metallin tekemisessä on aina vaarana se, että joutuu rankan vertailun kohteeksi – varsinkin jos biisit muistuttavat jonkin isomman bändin tuotantoa. Näistä isoimpina tietysti Stam1na ja Mokoma. Moni bändi on niiden jälkeen yrittänyt päästä pinnalle matkimalla reippaasti bändien konseptia, mutta harvoin se on onnistunut. AnomiAn uusin demo alkaa varsin lupaavasti rauhallisella ”Kaarnalaiva”-biisillä, jolla bändi onnistuu väistämään isoimmat sudenkuopat. Soundipuoli toimii varsin mallikkaasti, ja bändin soittaa hyvin. Vokalistilla on ihan persoonallinen puhdas ääni, joka jyrää useamman levyttävän bändin vokalistin alleen mennen tullen. Rauhalliseksi kappaleeksi hyvin toimiva ja rohkea veto ensimmäiseksi biisiksi.

Ikävä kyllä demon kaksi seuraavaa biisäi eivät ansaitse niin isoja kiitoksia. Seuraavana tulevassa ”Giljotiini”-kappaleessa kun on varsin tutun kuuloinen nopeasti laulettu kertosäe ja tuttuja huutomaneereja. Viimeiseen biisiin on isketty samaa nopeata laulua ja ”karkailevaa” huutolaulua sekä myös äärettömän tuttua riffittelyä, joskin yksinkertaisemmassa muodossa.

Hyvin alkava demo loppuu kahteen biisiin, jotka ovat kuin räikeän törkeästi suoraan Stam1nan ensimmäisiltä suomenkielisiltä demoilta. Biiseissä ei kylläkään ole samaa aggressiota ja menevyyttä kuin Stam1nan tuotannossa. En tajua, miksi niinkin tunnistettavat maneerit kuin laulutyyli on pitänyt mennä matkimaan. Ikävä kyllä AnomiAn uusi demo joutuu ”taas tätä” -kastiin.

3/10

01. Kaarnalaiva
02. Giljotiini
03. Silmä silmästä hammas hampaasta

http://www.mikseri.net/artists/?id=64380

Kirjoittanut: Janne Partanen