Arckanum – Sviga Lae

Kirjoittanut Riku Mäkinen - 17.11.2010

Ruotsalainen yhden miehen black metal orkesteri Arckanum on vaellellut synkissä maisemissaan jo 17 vuoden ajan. Tuona aikana yhtye, eli tarkemmin sanottuna mystinen mies nimeltä Shamaatae, on saanut aikaiseksi kuusi täyspitkää, yhden kokoelman, sekä lukuisia pienjulkaisuja.

Yksi asia, mikä on aina erottanut Arckanumin suuresta massasta, on sen äärimmäisen kolkko ja kylmä tunnelma. Sen kohtuullisen yksinkertaiset, mutta samalla hyvinkin nerokkaat ja hypnoottiset sävelkulut vievät kuuntelijan mukanaan syvälle peikkometsien syvyyksiin.

”Sviga Læ” on Arckanumia parhaimmillaan. Keskitempoisesta hitaahkoon black metal tunnelmointiin vaihteleva levy tuo hetkittäin mieleen 90-luvun lopun kulta-ajat, jolloin yhtyeet kuten Darkthrone,Satyricon, Burzum, sekä lukuisat muut alan pioneerit, julkaisivat toinen toistaan raaempia ja synkempiä levyjä. Arckanum ei, toisin kuin monet muut tuon ajan yhtyeet, ole noista ajoista juurikaan muuttunut. Eikä totta vie ole tarvettakaan, sen verran toimivaa materiaalia yhtye tuottaa edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen. ”Sviga Læ” ei ole mikään aggressiivinen, sotaisa tai vihainen black metal levy. Se on mietiskelevä, se on synkkä, se on saatanallinen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Tämänkaltaisista levyistä on äärimmäisen vaikea erotella yksittäisiä kappaleita herkkupaloina, vaan se on ehdottomasti kuunneltava kokonaisuutena ja oikeassa tunnelmassa, jotta sen nerouden kunnolla ymmärtää. ”Sviga Læ” ei todellakaan ole mitään taustamusiikkia kahvihetkiin, eikä se avaudu kunnolla kuin tarkemmalla kuuntelulla.

Niille, joiden mielestä todellinen black metal on yhtä kuin Dimmu Borgir tai Cradle Of Filth, yhtään kyseisten orkesterien musiikkia väheksymättä, voi levy olla liian kova pala purtavaksi. Asiaan enemmän perehtyneille black metallin ystäville ”Sviga Læ” on ehdottomasti pakko-ostos.