Pianorockia pursuava pitkäsoitto – arviossa Kärtsyn ”Back to Bacteria”
Kärtsy Hatakka on tullut parhaiten tutuksi Waltarin perustajana sekä keulakuvana, mutta hän on muutenkin erittäin lahjakas ja monessa mukana ollut muusikko, joka julkaisi viime marraskuussa uuden, järjestyksessään neljännen sooloalbuminsa nimeltään ”Back to Bacteria”. Albumilla rumpuja soittaa Taneli Manninen, ja Kärtsy hoitaa laulun lisäksi basson, koskettimet ja ohjelmoinnin. Muita muusikoita levyllä ei kuulla, vaan kyseessä on kahden miehen yhteistyössä tehty pitkäsoitto. Jäikö mielestäsi jokin oleellinen instrumentti puuttumaan? Aivan oikein – kitaraa ei albumilla kuulla lainkaan.
Kitaran puuttuminen on aivan tietoinen valinta, sillä Kärtsyn haaveena on ollut jo pitkään tehdä pianorock-levy. Ja se ”Back to Bacteria” nimenomaan on, sillä pianolla soitetaan kaikki mitä kuvitella saattaa. Se mietitytti minua aluksi, koska yleensähän rocklevyillä kitara on erittäin merkittävässä osassa. Levyn ensipyöräytys kuluikin kieltämättä ihmettelyyn, voiko asian toteuttaa näinkin…
”Back to Bacteria” sisältää niin uusia kuin vanhempiakin ideoita, sillä mukana on aihioita useammalta vuosikymmeneltä. Monet kappaleiden aihioista ovat peräisin ajalta, jolloin 11-vuotias Kärtsy vasta aloitteli biisien tekoa. Tekstit edustavat sen sijaan hyvinkin nykypäivää ajankohtaisten teemojen ympäriltä positiivisuutta kuitenkaan unohtamatta.
Mainos päättyy
Levyn käynnistävä ”Realisation (Prelude)” kuulostaa hyvin hämmentävälle sekamelskalle ja ehdin jo säikähtää, että samaa olisi tiedossa loppuun saakka. Seuraavana tuleva ”Shee” kuitenkin korjaa tilanteen, ja mielenkiinto albumia kohtaan palaa takaisin. ”Am I Scared?” -biisin demo on tehty aikoinaan Waltarin ”So Fine!” -levyn demosessioihin vuonna 1993. Kärtsy kertoo version olevan hyvin saman kaltainen kuin silloin vuosia sitten toki sillä erotuksella, että aikaisemmin mukana oli kitara.
Levy sisältää useamman eteenpäin kulkevan ja päähän soimaan jäävän kappaleen. Edukseen erottuvat erityisesti ”Satellite”, ”World Punk” sekä nimikkokappale ”Back to Bacteria”. Yksittäinen biisi saattaa sisältää todella monta eri pianoraitaa, mikä tuo kappaleisiin mielenkiintoista ulottuvuutta.
Albumilta on kuultavissa vaihtelevasti useita eri musiikkityylejä punkista rockiin ja Waltarista jopa brittipopiin. Kyseessä olevasta artistista ei voi erehtyä, sillä Kärtsyn ääni on tunnistettava musiikkityylistä riippumatta. ”Back to Bacterian” kansikuva tukee kaikessa koruttomuudessaan hienosti levyn teemaa, sillä niin etu- kuin takakannessakin nähdään itse artisti istumassa pianon päällä.
Mainos päättyy
”Back to Bacteria” ei avautune kenellekään kertakuulemalta, sillä niin erikoinen toteutus on kyseessä. Itsekin koskettimien soittoa harrastaneena pidin ideasta, jossa piano on nostettu instrumenteista pääosaan, ja sillä soitetaan kaikki kuviteltavissa oleva. Albumin teema on kaikessa omalaatuisuudessaan hyvin mielenkiintoinen ja on vaikea kuvitella, että sen toteutukseen olisi pystynyt kukaan muu kuin Kärtsy. Jos etsit kuunneltavaksesi jotain hieman erikoisempaa albumia, on ”Back to Bacteria” siihen erinomainen valinta.