Loitsuja ja mytologiaa – arviossa Varjo-Orkesterin debyytti ”Prima Volta”

Suomenkielistä rockia, metallia ja progea yhdistelevä nelihenkinen Varjo-Orkesteri on julkaissut debyyttialbuminsa, joka kantaa nimeä ”Prima Volta”. Orkesterin jäseniltä löytyy taustaa esimerkiksi sellaisista bändeistä kuin Omnium Gatherum, Total Devastation, Manitou, Kaihoro, Return To Void ja Demonic Death Judge.

”Prima Volta” starttaa singlenäkin julkaistulla biisillä ”Vihtahousun illallinen”, joka tarjoilee juuri sitä, mitä nimikin antaa odottaa. ”Hiljaisuuteen sisältyy kaikki”, ”Mielenkarkotin” ja ”Kuvajainen” sisältävät erittäin tarttuvia melodioita, jotka jäävät soimaan päähän pitkäksi aikaa. Singlenä ja lyriikkavideona julkaistu ”Luoto” kertoo mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän tarinan. Levyn riisutuin ja helpoimmin lähestyttävä biisi on ”Sydänmusta”, kun taas ”Lootus” edustaa raskaudellaan täysin toista ääripäätä. ”Kivinen” pitää sisällään todella hienon lyriikan ja nousee ”Sydänmustan” tavoin omaksi suosikikseni. ”Jumalallinen kuolema” tulee puolestaan varmasti herättämään keikoilla yhteislaulua yleisössä. Albumi päättyy paljon kertovaan ”Kalmanviiva”-biisiin.

Lyriikat pohjautuvat vanhaan suomalaiseen mytologiaan ja loitsuihin eli lopputuloksena on paljon Kalevalan mieleen tuovia ilmaisuja. Biisien tarinoissa vuollaan aterimet kylkiluista, kietaistaan solmioksi kieli kurkusta, juodaan myrkkyä, kerrotaan kuinka katse voi herättää kuolleista ja todetaan elämän olevan neliapila. Allekirjoittaneelle tuli joistain melodioista mieleen YUP ja muutamista lyriikoista puolestaan CMX, vaikkei Varjo-Orkesteria voi niihin missään nimessä suoraan vertailla.

”Prima Volta” sisältää paljon niin melodisia kuin kielellisiä koukkuja, joten se ei ole ihan helppoa kuunneltavaa, eikä edes välttämättä avaudu täysin ensimmäisellä kuuntelukerralla. Omaperäisyyttä Varjo-Orkesterilta toki löytyy, joten siihen ja ”Prima Voltaan” kannattaa ehdottomasti tutustua, jos suomenkielinen rockmusiikki pienellä progemausteella ja mielenkiintoisilla teksteillä kiinnostaa. Hienoa, että bändi on valinnut kielekseen suomen, sillä lyriikat eivät toimisi englanniksi alkuunkaan, eikä levyn tarinoita voisi kertoa samalla tavalla kuin nyt.

Kokoonpano:
Markku Pihlaja – laulu
Saku Hakuli – kitara
Jarmo Pikka – rummut
Pasi Hakuli – basso