Asialliset puitteet ilman asiasisältöä – arviossa As I Mayn ”My Own Creations”

Kirjoittanut Heidi Mikkonen - 19.9.2019

Muutama vuosi sitten perustettu As I May julkaisi toisen pitkäsoittonsa kuluvan vuoden heinäkuussa. Uudistetulla kokoonpanolla toimiva kotimainen kvartetti esittää ”My Own Creations” albumilla melodista, metalcore-vivahteista metallia englannin kielellä. Kokonaisuus sisältää yhdeksän kappaletta, jotka instrumentaalista introa lukuun ottamatta kellottavat radiosoittoystävälliset kolmesta neljään minuuttia ja rakentuvat perinteisesti kolmen kertosäkeen varaan. Yhtyeen markkinointitiimissä mahdetaan olla innoissaan.

Naljailu sikseen, ”My Own Creations” pitää onneksi sisällään muutakin kuin raskaan musiikin radio-ohjelmapäälliköitä miellyttäviä muotoseikkoja. Levyn varsinainen avauskappale, kakkosraita ”Pride Goes Before A Fall”, on kohtuullisen vakuuttava osoitus siitä, mitä As I May:lla on parhaillaan tarjota: tarttuvia melodioita, pätevää laulullista ulosantia ja yleisesti ottaen mukaansatempaavaa meininkiä. Levyn äänimaailma on tasapainoinen ja miellyttävä, tuotanto- ja miksauspuoleen on selkeästi panostettu. Kertosäkeet soveltuvat mainiosti mukana laulamiseen, ja nopeatempoisten kappaleiden mukana luulisi keikkayleisön olevan hyvä tanssia, heiluttaa hevilettiä tahi muutoin ilmaista innostustaan. Yhtyeen kaupallista potentiaalia ei sovi lainkaan väheksyä: musiikista ei tee huonoa se, että sillä on mahdollisuus saavuttaa suuren (metalli)yleisön suosio.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Valitettavasti albumilla on ansioidensa ohella puutteita, jotka laskevat As I May:n pisteitä ainakin allekirjoittaneen korvissa ja saattavat latistaa muidenkin tiukkapipojen kuuntelukokemusta. Muutoin muodollisesti toimivaa vokalisointia varjostaa englannin huono ääntämys, joka riipii sielua aivan väärällä tavalla ja tekee sanoitusten seuraamisesta korvakuulolta hankalaa. Itse lyyrinen anti on kautta levyn köyhää, jopa hölmöä; kaiken kukkuraksi painetut sanoitukset vilisevät epäjohdonmukaisuuksia ja kirjoitusvirheitä ja kansivihon ulkoasu on muutenkin sekava. Musiikillinen puoli on vahvemmissa kantimissa, mutta ”My Own Creations” ei lopulta palkitse tarkkaa, keskittynyttä kuuntelijaansa. Kappaleiden välillä ei ole kovin suurta vaihtelua ja materiaali alkaa pikkuhiljaa toistaa itseään, minkä takia mielenkiinto hiipuu albumin loppua kohden hitaasti mutta varmasti. Biisit toimivatkin kenties paremmin alkoholin tai muun henkistä nutturaa höllentävän aineen vaikutuksen alaisena, mutta kaltaiselleni absolutistille ei tällaista oivaltamisen iloa ole saatavilla.

Kokonaisuutena ”My Own Creations” on kädenlämpöinen, ”ihan ok” -osastoon sijoittuva pitkäsoitto, joka saattaa pyörähtää levysoittimessa useammankin kerran tekemättä sen suurempaa vaikutusta. As I May ei ole keksinyt pyörää uudestaan, vaan kappaleet kuulostavat toisinaan jopa siltä, kuin joku olisi tehnyt ne jo aiemmin, ja kenties paremminkin. Levyn vakuuttavin raita on musiikkivideobiisiksi valittu ”I See You In Me”, jossa on sitä jotakin – kutsuttakoon sitä vaikkapa eeppisyydeksi tai luovuuden kipinäksi – jota yhtyeen kannattaisi viljellä ja vahvistaa tulevia julkaisujaan ajatellen. Pienillä korjausliikkeillä kurssia saataisiin muutettua paremmaksi, mutta toistaiseksi tämä laiva purjehtii ohi kohteestaan.