Atomic Annie avaa ”Guilt Trip” -albuminsa taustat: ”Halusimme tehdä intensiivisen ja raskaasti groovaavan rocklevyn”

Turkulainen fuzz rockin, southern-vaikutteisen rockin ja modernin raskauden yhdistelemisestä tunnettu Atomic Annie julkaisee toisen täyspitkän albuminsa ”Guilt Trip” ja kääntää samalla musiikkinsa aiempaa raskaammalle vaihteelle. Haastattelussa yhtyeen kitaristi Eemeli Tammero kertoo levyn luomisprosessista, teemojen henkilökohtaisuudesta, tunnistettavan soundin löytymisestä sekä siitä, mitä Atomic Annielta voidaan odottaa julkaisun jälkeen. Voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan tästä:

Morjensta. Mites talvi 2025 on otettu vastaan Atomic Annien leirissä?

Eemeli Tammero: Moro! Syksyllä ollaan tehty Ruotsin minirundi ja käyty piipahtamassa Tampereella ja talvi käynnistyy toisen täysipitkän julkaisemisen merkeissä. Julkkarikeikka soitetaan 22.11. Turun Nirvanassa ja se on myös samalla vuoden viimeinen keikka.

”Guilt Trip” on teidän toinen täyspitkä albumi. Miltä albumin kokonaisuus teistä itsestänne tuntuu ja miten se eroaa debyyttialbumistanne?

Eemeli Tammero: Halusimme luoda albumista musiikillisesti kompaktin, intensiivisen ja raskaasti  groovaavan rocklevyn, ja sellainen siitä myös tuli. Hengähdystaukoja ei juurikaan ole ja kappaleet on sävelletty livetoimitus mielessä pitäen. Soundipuoli haluttiin pitää raakana ja orgaanisena. Debyyttialbumiin verrattuna ”Guilt Trip” on raskaampi ja suoraviivaisempi ja kaikki kappaleet on tehty levylle haluttavaa tunnelmaa ajatellen.

Albumilla kuuluu southern rockin, bluesin ja fuzz rockin sekoitus. Miten löysitte tällä kertaa tasapainon eri vaikutteiden välillä? Oliko teillä jokin selkeä päämäärä mihin suuntaan bändiä halusitte viedä toisella albumilla?

Eemeli Tammero: Levyä oli mukava kirjoittaa, sillä veimme tietoisesti musiikkia raskaampaan suuntaan ja se toi sävellystyöhön tietynlaista hyvää energiaa. Annie on ollut suhteellisen ahkera keikkailemaan ja keikoilla toimivaksi todettuja asioita eli mm.  raskaasti groovaavia riffejä on tuotu enemmän levylle. Uskon, että Annien musiikissa tulee aina kuulumaan Skynyrdit ja muut syvän etelän kaiut, mutta näin raskaamman musiikin ystävänä pidän kovasti siitä, että levylle tuli vahvasti esiin sitäkin puolta. 

Mitkä albumin teemat tai tarinat ovat teille henkilökohtaisesti tärkeimpiä?

Eemeli Tammero: Tarinoihin en mene sen tarkemmin, sillä ne ovat hyvin henkilökohtaisia.  Albumin teemana on vastoinkäymiset ja niistä johtuva tilinteko ensisijaisesti itsensä kanssa, siitä albumin nimikin tulee. Albumi ei kuitenkaan vello missään synkkyydessä, sillä teeman perimmäinen pointti on se, että aina on mahdollisuus parempaan ja asioiden selvittäminen ennen kaikkea itsensä kanssa on hyvin puhdistavaa. Uskon, että moni voi samaistua teemaan ja musiikin avulla negatiivinen muuttuu positiiviseksi. 

Fuzz-vetoinen riffittely on vahvasti läsnä koko levyllä. Koetteko, että olette nyt löytäneet Atomic Annielle oman, tunnistettavan soundin?

Eemeli Tammero: Kyllä. Tulevaisuudessa saundiin tulee varmasti myös lisää elementtejä ja toimivia asioita jalostetaan entistä pidemmälle.

Mikä kappale toimii albumin kulmakivenä – biisinä, joka kiteyttää koko levyn hengen? Miksi juuri se?

Eemeli Tammero: ”I Am God”, ”Degenerated” sekä ”I Don’t Pray”. Kappaleissa tulee hyvin esiin Annien soundi sekä nopeammassa että hitaammassa muodossa. Sanoituksiltaan erityisesti ”I Don’t Pray” puhuttelee. Se ei varsinaisesti liity rukoilemiseen, vaan se kertoo siitä, että ulkopuolisista paineista ja turhasta melusta huolimatta on seisottava omilla jaloillaan ja tehtävä juuri niin kuin itse parhaaksi näkee. 

Minkälainen matka ”Guilt Tripin” tekeminen oli – sekä henkilökohtaisesti että bändinä?

Eemeli Tammero: Kuten aikasemmin mainitsin, levyn musiikillisen puolen tekeminen oli vaivaton ja nopea prosessi. Voi kuulostaa hassulta, mutta kotona kalsarit jalassa ja kitara kädessä säätäminen tuntui kirjoitusprosessin aikana erittäin hyvältä! Siitä voimme myös päätellä että eipähän tämä taida terveiden ihmisten touhua olla. Debyytin julkaisu venyi ja siitä johtuen oli kova palo päästä tekemään nopealla aikataululla uutta materiaalia. Henkilökohtaisesti pidin siitä, että kirjoitusprosessi oli nopea ja levyn punainen lanka pysyi koko ajan mielessä. Levyn teemojen myötä tuli myös reflektoitua henkilökohtaisia asioita, se oli todella puhdistavaa. 

Laulaja Benjamin Strömsund tunnetaan tarinallisista ja tunnepitoisista teksteistä. Millainen rooli hänellä oli tämän levyn maailmojen rakentamisessa?

Eemeli Tammero: Hänen tapansa kirjoittaa tekstejä on tyylikäs ja tietyllä tavalla tälle genrelle epätyypillisen syvällinen. Tekstit harvemmin sisältävät rock-kliseitä ja ne keskittyvät pohtimaan omaa maailmankuvaa ja usein myös sitä, mikä omassa maailmankuvassa on vääristynyttä. Bändissä sanoituksia kirjoittavat samojen teemojen pohjalta myös Robin (kitara) ja minä. Varsinkin Robinin kontribuutio ”Guilt Tripin” sanoituksiin oli suuri.

Kitaroissa kuuluu sekä klassista rock-säröä että moderni fuzz-estetiikka. Miten työskentely kitaristien välillä tällä kertaa sujui, ja mikä oli tärkein soundillinen tavoite?

Eemeli Tammero: Minä ja Robba olemme soundinörttejä ja pidämme kovasti erilaisten kahden kitaran tuomien soundiyhdistelmien testaamisesta. Kitaroiden osalta päätimme ottaa levylle more is more lähestymistavan joka tarkoittaa kahta likaista, räjähtävää ja kiillottamatonta kitaraa. Kaikkia salaisuuksia ei lähdetä paljastamaan, mutta muille nörteille tiedoksi että kaikenlaista octaveria ja muuta vastaavaa oli käytössä. 

Levyllä on vahva live-energia. Syntyivätkö kappaleet jammaillen treeniksellä vai rakentuivatko ne enemmän studiossa?

Eemeli Tammero: Kappaleiden rungot syntyvät yleensä minun tai Robinin toimesta ja niitä sovitetaan yhdessä treeniksellä. Kappaleet olivat valmiita ja visio oli selkeä studioon mentäessä. Se oli varsin hyvä asia, sillä äänityksiin oli varattu aikaa tasan kuusi päivää. Äänitimme kaikki pohjat (rummut, komppikitarat, bassot) livenä ilman klikkiä. Äänitimme vuorotellen instrumenttien pohjia ja lauluja ja välissä vedettiin narulle sooloja, huuliharppuja ja perkussioita. Aika intensiiviset kuusi päivää, mutta jälki on hyvää ja turhaan pelleilyyn ei periaatteessa jäänyt aikaa. Mainittakoon kuitenkin että tämän bändin kohdalla pelleily on vahvasti läsnä, oli siihen aikaa tai ei.

Millaiset fiilikset teillä on albumin julkaisun alla? Jännittääkö, innostaako vai molempia?

Eemeli Tammero: Lähinnä innostaa ja tuntuu hienolta saada toinen kokopitkä ulos.

Mitä Atomic Annielta voidaan odottaa ”Guilt Trip” -albumin jälkeen? Millaisia suunnitelmia teillä on bändinä tulevaisuuden osalta?

Eemeli Tammero: Ensi vuonna on luvassa keikkoja ja uuden musiikin suhteen on jo visiota.

Seuraa yhtyettä somessa:

Facebook: https://www.facebook.com/atomicannierock
Instagram: https://www.instagram.com/atomicannieband/
Spotify: https://open.spotify.com/artist/3DIJAbbbebRLUabNGEdJxz