Attilan Chris Fronz: ”Siinä vaiheessa kun ihmiset joko rakastavat tai vihaavat minua, olen tehnyt työni hyvin!”
Yhdysvaltalainen Chris ”Fronzilla” Fronzin luotsaama metalcore-yhtye Attila julkaisee järjestyksessään uransa seitsemännen albumin ”Chaos” 4. marraskuuta uuden Sharptone Records -nimisen levy-yhtiön toimesta. Kaaoszine tavoitti yhtyeen laulajana toimivan ja tunnetusti mielipiteitä varsin rajusti jakavan Chris Fronzin kotoaan Yhdysvalloista ja keskusteli mm. siitä, minkä takia Fronz luulee, että bändin tuleva albumi muuttaa käsityksemme raskaammasta musiikista pysyvästi:
Kuinkas vuosi on kokonaisuudessaan Attilan leirissä sujunut?
Chris Fronz: Vuosi on ollut kokonaisuudessaan valtava menestys bändillemme. Soitimme suurimman Euroopan-kiertueemme koskaan yhdessä Hollywood Undeadin kanssa ja saimme myös kirjoitettua ja nauhoitettua uuden albumimme nimeltään ”Chaos”, joka ilmestyy marraskuussa.
Mainos päättyy
Soititte muutaman lähes loppuunmyydyn keikan myös Suomessa. Millaiset muistot Suomesta itsellesi jäi?
Chris Fronz: Itse asiassa todella hyvät muistot ja pidän maatanne käsi sydämmellä yhtenä Euroopan parhaista. En tokikaan ole suuri kylmyyden ystävä, ja kun soitimme siellä ensimmäistä kertaa, oli todella kylmä, mutta viimeisen reissu Hollywood Undeadin kanssa oli säidenkin puolesta menestys.
Itselleni on jäänyt keikoista Suomessa sellainen fiilis, että ihmiset oikeasti tulevat keikoille nauttimaan musiikista ja todella pitävät bändeistä, jotka sinne asti päätyvät soittamaan. He osaavat tavallaan arvostaa sitä, että saavumme sinne asti soittamaan, joten myös he saapuvat paikalle.
Mainos päättyy
Kuten tuossa alussa itsekin mainitsit, bändin järjestyksessään seitsemäs albumi ”Chaos” ilmestyy marraskuussa Sharptone Recordsin kautta. Voisitko hieman kertoa meille itse levyn teosta? Oliko levyn tekeminen tällä kertaa erilaista, kun ette työstäneet sitä albumeitanne aiemmin tuottaneen Joey Sturgisin (The Devil Wears Prada, Emmure) kanssa?
Chris Fronz: Olihan se hieman erilaista. Kolme edellistä albumia teimme yhdessä Joey Sturgisin (The Devil Wears Prada, Emmure) kanssa mutta tämän levyn sitten yhdessä Eric Ronin kanssa, joka on aiemmin tehnyt albumeita mm. I See Starsille sekä Issuesille.
Ericin kanssa studiossa työskentely tuntui siltä, kuin hän olisi bändin viides jäsen. Hän antoi todella paljon loistavia ehdotuksia, ja häntä tuntui aidosti kiinnostavan, miltä albumin lopputulos kuulostaa. Se oli jotain, mihin emme oikeastaan ole tottuneet. Kokemuksena Ericin kanssa nauhoittaminen oli yksi ehkäpä uramme inspiroivimmista, ja hän tuntuikin saavan meistä ulos jopa vaikeina hetkinä todella paljon.
Mainos päättyy
Halusin työskennellä hänen kanssaan myös siksi, että hän saa yleensä laulajista paljon irti. Halusin kehittyä lisää laulajana, ja sen takiakin hänen kanssaan työskenteleminen oli antoisaa.
Oliko se tärkein syy siihen, että päädyitte häneen tuottajana?
Chris Fronz: Kyllä se oli yksi syy ja toinen syy oli se, että olemme mielestäni velkaa faneille siinä, että oli aika tehdä hieman erilainen albumi. Joeyn tuottamat albumit kuulostavat hyvin usein samalta, vaikka ovatkin hyviä, mutta halusimme silti kokea jotain erilaista.
Mistä nimi ”Chaos” tulee albumille? Onko oma elämäsi yhtä kaaosta vai mistä tuo nimi oikein juontaa juurensa?
Chris Fronz: Kyllä se osittain tulee omasta elämästäni, joka tuntuu hyvin usein täydeltä kaaokselta. Yleisesti ottaen albumin nimi tulee kuitenkin siitä, että siinä on todella monipuolisia ja toisistaan paljon eroavia kappaleita. Meillä on todella raskaita kappaleita albumilla mutta myös radioon tarkoitettuja hieman kevyempiä biisejä. Lisäksi yhdistelemme ehkä joskus jopa härskisti kaikkia eri genrejä yhteen saadaksemme sen kuulostamaan Attilalta.
Oliko teillä albumia kirjoittaessanne tarkoitus puskea musiikillisia rajojanne yhä kauemmaksi toisistaan vai tapahtuiko niin vain luonnollisesti?
Chris Fronz: Kyllä meillä oli koko ajan tarkoitus kehittyä bändinä ja toki kuulostaa meiltä itseltämme, mutta myös hieman laajentaa lisää omia vaikutteitamme. Olemme aina halunneet yhtyeenä hieman kokeilla rajojamme ja tällä albumilla venytämme noita rajoja entisestään musiikillisesti menemättä kuitenkaan liian kauaksi omasta identiteetistämme.
Laulut, kitarat, rummut ja kappaleet yleisesti ovat monipuolisia, ja halusimmekin puhaltaa yhtyeeseen uutta raikasta ilmaa tällä albumilla.
Puhuit Ericistä tuottajana, joka vaatii laulajalta paljon. Kokeilitko joitain uusia asioita levyä nauhoittaessasi?
Chris Fronz: Kyllä vain. Tällä albumilla on ensimmäistä kertaa bändin historiassa myös ripaus puhdasta laulua. En oikeasti edes uskonut pystyväni laulamaan puhtaita lauluja ennen albumin nauhoittamista, mutta Eric sai minut kokeilemaan, ja yllätin jopa itsenikin äänelläni.
Olen aina pyrkinyt olemaan laulajana mahdollisimman monipuolinen, ja tuo laulaminen avasi jälleen hieman uusia ovia yhtyeellemme. Ei meiltä koskaan tule täysin puhtaita lauluja sisältävää kappaletta, mutta toki tuo lisää mahdollisuuksia laulujen osalta myös tulevaisuudessa.
Yleensä kun bändit lisäävät musiikkiinsa puhdasta laulua, fanit alkavat syyttää bändiä sielunsa myymisestä. Kuinka itse koet asian?
Chris Fronz: Ehdottomasti. Uskon kuitenkin, että ne jotka oikeasti tykkäävät bändistämme, pitävät myös noista kappaleista, joissa puhdasta laulua on. Puhuttaessa kuitenkin tuosta laulamisesta: ei se tokikaan ole mitään puhdasta pop-laulajan laulamista vaan enemmän sellaista raspia sisältävää rokahtavaa laulamista. En usko, että fanimme siitä ainakaan suuttuvat, koska se sopii kappaleisiin loistavasti.
Teitte melkoisen hienon PR-tempun julkaisemallanne ”Public Apology” -kappaleella. Kenen ajatus tämä oli?
Chris Fronz: Kyllä nuo ajatukset ja ideat tulivat itseltäni. Minulla oli mielessäni suuri markkinointistrategia albumia varten ja halusin hieman sekoittaa pakkaa. On helppoa sanoa nykypäivänä: ”Hei, julkaisemme huomenna uuden kappaleen.” Halusin hieman sekoittaa pakkaa ja tehdä taas jotain erilaista singlen julkaisun kohdalla. Halusin saada ihmiset huolestumaan ja hämilleen tuon singlen julkaisusta, ja onnistuimme kyllä siinä täysin.
Yhtyeenne on aina ollut sellainen, että se jakaa todella radikaalisti mielipiteitä, ja olet itse myös onnistunut tekemään itsestäsi niin rakastetun kuin vihatunkin persoonan. Onko ollut itsellesi selvää alusta asti, että haluat jakaa mielipiteitä rajusti?
Chris Fronz: Kyllä vain. Haluan olla sellainen, joka jakaa mielipiteet ja saa ihmiset niin vihastumaan kuin ihastumaankin. En esitä mitään hahmoa, kuten jotkut ehkä luulevat, vaan olen aina oma itseni. Siinä vaiheessa kun tiedän, että ihmiset joko rakastavat tai vihaavat minua, olen tehnyt työni hyvin!
Millaisissa aiheissa ”Chaos” -albumin sanoitukset liikkuvat? Eroaako albumi sanoituksien osalta paljonkin edellisestä ”Guilty Pleasure” -albumistanne?
Chris Fronz: Lyriikat ovat todella erilaisia. ”Guilty Pleasure” oli tavallaan todella synkkä albumin,a kun taas tämä tuleva ”Chaos” palaa ehkä lyriikoiden osalta hieman meidän varhaisempaan tuotantoon ollen enemmän hauska ja humoristinen.
”Chaos”-albumin kappaleissa on lisäksi yhtenäisempi linja. Ajatukseni olivat lyriikoita kirjoittaessani paljon selkeämmät kuin aiemmin, ja jotenkin kappaleiden sanoitusten kirjoittaminen oli suhteellisen vaivaton prosessi. Olen omasta mielestäni äärettömän huono kirjoittamaan sanoituksia, mikä on ehkäpä huonoin ominaisuus itsessäni laulajana, mutta tällä kertaa tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että todellakin onnistuin noiden sanoitusten kanssa suhteellisen hyvin.
Tulevan albumin suosikkikappaleeni on ehkäpä ”Bulletproof”, joka kertoo vahvoista ihmisistä. Jos olet tarpeeksi vahva ihmisenä, et välitä kritiikistä ja vain taivas on rajana itsellesi. Siihen itsekin pyrin.
Olet sanonut Twitterissä, että tuleva albuminne tulee mullistamaan käsityksemme raskaammasta musiikista. Miksi olet sitä mieltä?
Chris Fronz: Tiedän sen olevan totta, koska olemme oikeasti ainut bändi, joka ei välitä paskaakaan. Mielestäni musiikin yleinen ongelma on nykypäivänä juurikin se, että ajatellaan liikaa, kuka siitä voisi suuttua. Me teemme musiikkia itsellemme ja juuri sellaisilla sanoituksilla kuin haluamme.
Monet muut genremme yhtyeistä ainakin Yhdysvalloissa ajattelevat vain sitä, mitä muut bändit heistä oikein ajattelevat. He yrittävät levyillään vain miellyttää muita ja sitä kautta saada hyväksyntää. Meitä ei ole koskaan tämän bändin historiassa kiinnostanut sellainen pätkääkään. Me teemme juuri sellaista musiikkia, josta pidämme, emmekä välitä paskaakaan, vaikka jokin bändi meitä vihaisi. Siinähän sitten vihaavat.
Jos haluan räpätä kappaleessa, niin silloin räppään. Tai jos haluan laittaa jonkin EDM-pätkän sinne, niin silloin laitan. En mieti sitä, teenkö sillä jonkin toisen bändin iloiseksi, vaan teen sen siksi, että omasta mielestäni se kuulostaa hyvältä. En minä tee musiikkia, että muut bändit olisivat Warped Tourilla tyytyväisiä. Ei meitä voisi vähempää kiinnostaa moinen, ja sen takia uskonkin, että olemme tulleet tänne jäädäksemme. Meistä tulee yksi isoimmista bändeistä raskaamman musiikin saralla.
Uskotko, että yksi syy siihen, miksi nykyajan bändit eivät kasva enää niin isoksi kuin ennen, olisi juuri liiassa toisten miettimisessä?
Chris Fronz: Uskon sen kyllä olevan yksi iso syy. Olen sitä mieltä, että maailmassa on paljon bändejä, jotka haluaisit lisätä räppäystä omaan musiikkiinsa mutta pelkäävät liikaa muiden mielipiteitä. Se rajoittaa heti niidän kehittymistä ja on ehdottomasti huono asia. Pelolle annetaan liikaa valtaa, samoin toisten miellyttämiselle.
80-luvulla ei ollut Internetiä, joten ei ollut niin paljon negatiivista palautettakaan. Nykyään jokaisella on mahdollisuus kommentoida asioita, kun ennen vanhaan bändejä eivät kiinnostaneet muiden mielipiteet.
Itse olen jokseenkin kyllästynyt myös siihen, että bändit tiedottavat jokaisen seuraavan liikkeensä sosiaalisissa medioissa. Tietynlainen mystisyys puuttuu kokonaan musiikista nykyään.
Chris Fronz: Tottahan tuo on. Kaikki, jotka tuntevat minut, tietävät minun olevan aktiivinen sosiaalisissa medioissa, joten rakastan käyttää niitä välineitä kommunikoidessa fanien kanssa mutta kaipaan itse myös tuota 80-luvun mystisyyttä musiikissa. Nykyään kaikki on liian läpinäkyvää.
Omistat levy-yhtiön nimeltä Stay Sick Recordings, mutta tämä albumi julkaistiin kuitenkin Sharptone Recordsin toimesta. Oliko jokin syy, miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin?
Chris Fronz: Stay Sick Recordinhs oli totta kai yksi mahdollisuus, mutta siinä tapauksessa se olisi tavallaan ollut itsenäinen julkaisu. Halusimme Sharptone Recordsille, koska Nuclear Blast, johon Sharptone kuuluu, on maailman isoin levy-yhtiö metallimusiikissa. Sillä on Euroopassa loistava promootio, ja se on meille looginen seuraava askel bändinä kasvamisen osalta. Tätä kautta saamme yhä enemmän jalansijaa siellä ja saamme myös tehdä sinne paljon promootiota, kun aiemmin sitä ei ollut juuri ollenkaan albumeita julkaistessamme.
Onko tavoitteena siis lisätä keikkailua Euroopassa uuden sopimuksen myötä?
Chris Fronz: On, totta kai. Jokainen kerta kun olemme siellä käyneet, on ollut edellistä kertaa parempi. Keikat ovat isompia ja parempia koko ajan, ja ihmiset siellä tuntuvat arvostavan musiikkia enemmän kuin Yhdysvalloissa. Haluaisin ehdottomasti päästä sille tasolle, että saisimme soittaa siellä kiertueita muutaman kerran vuodessa.
Kiitoksia paljon ajastasi ja onnea tulevan levyn julkaisuun. Haluatko vielä lopuksi sanoa jotain suomalaisille faneillenne?
Chris Fronz: Uusi levymme ”Chaos” ilmestyy marraskuun 4. päivä. Olemme laittaneet kaikkemme albumiin ja uskon, että pidätte siitä varmasti. Toivottavasti pääsemme myös Suomeen mahdollisimman pian!