Avantasia hurmasi Helsingin Jäähallissa – sinfonisen metallin juhlaa ilman rajoja
Helsingin Jäähallissa vietettiin keskiviikkona ilta, joka jää varmasti monien mieleen. Avantasia esiintyi nyt ensimmäistä kertaa Suomessa oman konserttinsa merkeissä, osana ”Here Be Dragons” -kiertuetta – juhlistaen samalla tuoretta, samannimistä albumiaan. Ilta tarjosi vaikuttavan kattauksen saksalaista sinfonista rockia ja metallia, joka kumpuaa Tobias Sammetin poikkeuksellisen kunnianhimoisesta ja taidokkaasta musiikillisesta visiosta.
Jäähallin Black Boxissa järjestetty konsertti oli vetänyt tänään paikalle noin kolme tuhatta fania eri ikäryhmistä. Ottaen huomioon, että kyseessä oli bändin ensimmäinen oma keikka Suomessa, yleisömäärä oli varmasti pienehkö pettymys sekä bändille että järjestävälle taholle. Niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet Avantasiaan: kyseessä on superkokoonpano, joka kokoaa yhteen huippuluokan vierailijoita sekä rock- että metalliskenestä. Tämän kiertueen laulajakaarti on vaikuttava ja siinä ovat tällä kertaa mukana mm: Ronnie Atkins (Pretty Maids), Adrienne Cowan (Seven Spires), Eric Martin (Mr. Big), Tommy Karevik (Kamelot) ja Kenny Leckremo (H.E.A.T.). Illan muut esiintyjät mainitaan myöhemmin arviossa
Jäähallin ovet avattiin klo 19, ja bändi nousi lavalle tasan klo 20.00. Setti alkoi uuden levyn ensimmäisellä sinkkulohkaisulla, ”Creepshow”, jossa Tobias toimi ainoana laulajana. Se oli erinomainen keikan aloitus erityisesti uusille kuulijoille. Biisin klassiset riffit ja täydellisesti osuvat laulut loivat illalle vahvan lähtölaukauksen.

Avantasiaa kuvaillaan usein yhtä paljon konserttina kuin teatteriesityksenä – eikä syyttä. Shown jokainen elementti on huolella suunniteltu ja kauniisti toteutettu, ja Tobias Sammetin dynaaminen lavapreesenssi lisää kokonaisuuteen ripauksen draamaa. Hän vangitsee yleisön huomion jokaisella eleellään. Illan ensimmäinen vieraileva laulaja oli Adrienne Cowan, joka loisti kahdessa duetossa – ”Reach Out for the Light” sekä myöhemmin uudelta albumilta tutusta ”Avalon” -biisissä. Cowan toimi koko illan ajan myös taustalaulajana, tuoden lavalle vaikuttavan läsnäolon ja huikean lauluäänen.
Seuraavaksi lavalle asteli Tommy Karevik, joka esitti vaikuttavasti kappaleet ”The Wicked Symphony,” ”Here Be Dragons” ja ”The Witch” – joista viimeisen hän laulaa myös uudella albumilla. Vaikka nämä kaikki kappaleet eivät alun perin ole hänen laulamiaan, hänen tulkintansa istuivat niihin loistavasti. Tässä piileekin Avantasian taika: jokainen kappale tuntuu olevan räätälöity juuri kyseiselle esiintyjälle. Tämä kertoo Tobias Sammetin tarkkanäköisestä kyvystä valita oikeat laulajat juuri oikeisiin kappaleisiin – niin levyllä kuin lavallakin. Lavalla kaikkien esiintyjien kemiat toimivat saumattomasti, aivan kuin he olisivat jakaneet esiintymislavat jo vuosien ajan.
Settilista kattoi lähes koko Avantasian tuotannon, vain kahden albumin jäädessä käsittelemättä. Tarjolla oli siis runsaasti herkkuja niin uusille kuin pitkäaikaisillekin faneille. ”The Metal Opera” ja ”The Scarecrow” -albumien kappaleet tuntuivat yhä yhtä ajankohtaisilta kuin tuoreen ”Here Be Dragonsin” sävellykset. Pitkän setin hienous piilee juuri siinä, että jokaiselle kuulijalle löytyy jotakin, riippumatta siitä, missä vaiheessa Avantasia on tullut tutuksi. Se on myös sanottava, että monet uuden levyn biiseistä toimivat nyt livetilanteessa huomattavasti paremmin kuin levyltä kuunneltaessa.



Ajoittain Tobias astui kokonaan syrjään antaakseen vierailevien tähtien loistaa. ”Promised Land” ja ”Twisted Mind” esitettiin kokonaan Ronnie Atkinsin ja Eric Martinin laulamina. Bändin ruotsalaisvahvistukset Kenny Leckremo, Tommy Karevik sekä Herbie Langhans (Seventh Avenue) ottivat puolestaan lavan haltuunsa vaihtelevissa kokoonpanoissa kappaleiden ”The Wicked Symphony” ja ”Shelter from the Rain” aikana.
Helsinki sai osakseen ilahduttavan viime hetken yllätyksen, kun lavalle astui legendaarinen Bob Catley (Magnum). Alun perin hänen oli tarkoitus esiintyä kiertueella vain Lontoon konsertissa, mutta nyt hän oli iloksemme liittynyt mukaan koko Skandinavian osuuteen – hieno uutinen, etenkin kun hän on viime aikoina kamppaillut terveyshuolien kanssa. Erityisesti hänen karismaattinen tulkintansa kappaleesta ”The Story Ain’t Over” sai yleisön haltioihinsa ja toi konserttiin ainutlaatuista tunnelmaa. Catleyn läsnäolo lavalla oli todellinen helmi jo ennestään unohtumattomassa illassa.
Avantasian lava-asetelma oli kuin suoraan Nightmare Before Christmas -elokuvasta – visuaalisesti upea ja todella vaikuttavan näköinen kokonaisuus. Valaistus oli kautta keikan erinomainen, pitäen samalla jokaisen esiintyjän selkeästi näkyvissä. Lavan takaosassa oli valtava screeni, jolla pyöri vaihtelevaa kuvitusta aina biisien teemojen mukaisesti, ja ne lisäsivät lavalle draamaa sopivassa määrin. Erityisen hieno lavarekvisiitta oli ”The Toy Master” -biisin aikana lavalle ilmestynyt massiivinen lepakonsiivin varustettu valtaistuin, josta tuli vahvasti mieleen Alice Cooper, joka alun perin lauloi biisin duettona Tobiaksen kanssa ”The Scarecrow” -levyllä.
Sammet selvästi nautti esiintymisestä, kommunikoiden aktiivisesti yleisön kanssa kappaleiden välillä ja bändikavereidensa kanssa esitysten aikana. Hänen intohimonsa on tarttuvaa – eikä ole ihme, että yleisö lähti hyvin mukaan Tobiaksen huudatuksiin.
Kun keikkaa oli takana jo reilut kaksi tuntia, bändi poistui hetkeksi lavalta, ja seuraavaksi ohjelmassa olivat odotetut encoret. Lyhyen tauon aikana lavalle oli ilmestynyt iso piano, jonka koskettimien taakse asettui maestro Sammet. Hän avasi encoret tyylikkäästi pitkän pianointron omaavalla ”Lucifer”-kipaleella. Seuraavaksi kuultu, bändin tunnetuimpiin biiseihin lukeutuva, ”Lost in Space” sai luonnollisesti valtavan hyvän vastaanoton. Yleisöllä oli hauskaa, kun Tobias ennen biisiä vitsaili sen olevan bändin suurin, mutta samalla ainoa hitti, mutta lupasi jatkaa yrittämistä yhä jatkossakin.
Ja sitten lopuksi, kuten niin monella aikaisemmalla Avantasian keikalla, illan vihoviimeisenä esityksenä kuultiin ”Sign of the Cross / The Seven Angels” -medley, jonka aikana kaikki illan esiintyjät nähtiin lavalla samaan aikaan. Bändi kiitti ja kumarsi, hallissa syttyivät valot ja oli yhteenvedon aika.
Oli todella suuri harmi, että paikalle ei ollut tänään saapunut enempää yleisöä. Oli kyse sitten siitä, että keikka oli keskellä viikkoa tai jostain muusta, mutta tosiasia on, että todella harvoin, jos koskaan, pääsee todistamaan näin hienoa spektaakkelia, jolla oli yhteensä mittaa lähes kolme tuntia. Visuaalisesta puolesta olen jo kirjoittanut, mutta keikka oli myös musiikillista ilotulistusta alusta loppuun vailla suvantovaiheita. Bändi soitti todella tiukasti, ja vaikka kiertueen tämänkertainen vokalistikattaus ei ehkä ollut niin nimekäs kuin parhaimmillaan, kaikki mukana olleet vokalistit hoitivat tonttinsa vakuuttavasti.
Jos tämä kiertue osuu vielä kohdallesi, suosittelen lämpimästi tarttumaan tilaisuuteen. Avantasia tarjoaa poikkeuksellisen konserttielämyksen, joka on yksinkertaisesti henkeäsalpaava – tällaisia iltoja ei tule usein vastaan.
SETTILISTA
Creepshow
Reach Out for the Light
The Witch
Devil in the Belfry
Phantasmagoria
What’s Left of Me
Dying for an Angel
Against the Wind
Here Be Dragons
The Story Ain’t Over
Avalon
Let the Storm Descend Upon You
Promised Land
The Toy Master
Twisted Mind
The Wicked Symphony
Shelter from the Rain
Farewell
The Scarecrow
Death Is Just a Feeling
Lucifer
Lost in Space
Sign of the Cross / The Seven Angels