Be’Lakor – Of Breath And Bone

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 14.6.2012

Rauhalliseen tahtiin levyjä tekevä australialainen Be’Lakor julkaisee uusimman kokopitkän albuminsa “Of Breath And Bone” uuden levy-yhtiön Kolony Recordsin kautta Euroopassa 15.6. Bändin edellisestä “Stone’s Reach” -levystä on kulunut jo kolme vuotta, ja uutta on siis ehditty odottaa jo jonkun tovin.

Heti levyn avaavan “Abeyancen” ensi hetkistä lähtien Be’Lakor ottaa kuuntelijan otteeseensa niin voimakkaasti, että pakoteitä ei juuri ole tarjolla. Avausraidassa on jotain mystisellä tavalla niin tutulta tuntuvaa, ettei näin kotoisan levyn otteesta edes halua irti. Be’Lakorin materiaali vakuuttaa edelleen yhtä voimakkaasti kuin “Stone’s Reach”
-albumilla kolme vuotta sitten.

Biisit polveilevat saumattomasti pitkien, tunnelmoivien ja melodisten instrumentaaliosuuksien sekä rujojen lauluosuuksien välillä. Rauhallisuudestaan huolimatta melodioissa on jotain pahaenteisyyttä, vaikka ne ovatkin paikoin suorastaan hypnoottisen kauniita. Tuntuu kuin tarkoitus olisi houkutella kuuntelija pimeyden poluille, samaan tapaan kuin levyn kannessa esiintyvä susi houkuttelisi Punahilkkaa eksyttävään metsään. Kannen Punahilkka tosin näyttää astetta pelottavammalta lapselta, enkä usko, että hänellä olisi mitään hätää tuon suden kanssa. Mahtaako arvostelija joutua hätään levyn kanssa?

Varjot kietoutuvat mielen ympärille, kun kakkosbiisi “Remnantsin” raskaat soinnut kuljettavat hitaasti mutta varmasti syvemmälle varjoihin pitkin pimeyden polkuja. Äänimaisema on jylhä ja tummanpuhuva kautta levyn, mutta hetkittäin melodioissa on myös haurasta herkkyyttä, mikä raikastaa levyä kuin varovainen tuuli kesäyönä. Tällaisia suvantovaiheita löytyy sopivin väliajoin pitkin levyä, eikä tunnelma käy liian painostavaksi vaan pysyy lähinnä hypnoottisen kiehtovana kuin vaaralliseksi tiedetyn petoeläimen intensiivinen tuijotus.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Levyn puolivälistä löytyvä lyhykäinen, rauhallinen instrumentaali “To Stir The Sea” toimii käytännössä sitä seuraavan, levyn pisimmän biisin “In Parting” introna. Levyn kaksi viimeistä biisiä “The Dream And Waking” ja “By Moon And Star” maalaavat kuulijan sielun silmien eteen niin pimeän yön ja pitkät varjot, että jos pelkäisi pimeää, olisi seurauksena painajaisia. Jylhään tummanpuhuvuuteen on kuitenkin helppo myös tuudittautua, jos on yhtään nokturnaalisempi yksilö. Hetkittäin levyn aikana mieleen hiipii myös varovainen mielleyhtymä In Mourningin tuotantoon, mikä tokikaan ei ole millään muotoa huono asia.

Levyn kahdeksan biisiä eivät juurikaan juhli lyhyydellään, mutta yksikään ei tunnu liian pitkältä, ja levy kokonaisuudessaankin tuntuu juuri oikean mittaiselta 56 minuutin kestollaan. Kun turha kiire jätetään levyjen tekemisestä pois, on lopputuloksena levy, jonka jylhä uhkaavuus ei jätä mitään epäilyjen varaan. Lopulta “Of Breath And Bone” vie kuin viekin kuuntelijan syvälle metsän varjoihin, jonnekin unien synkkään maailmaan, josta ei ole paluuta. Kaikessa hyytävyydessään levy on yksinkertaisesti timanttista materiaalia.

9 / 10

Kappalelista:
01. Abeyance
02. Remnants
03. Fraught
04. Absit Omen
05. To Stir the Sea
06. In Parting
07. The Dream and the Waking
08. By Moon and Star

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

http://belakorband.com/

Kirjoittanut: Nina Hurme