Belphegor
Itävaltalainen äärimetalliyhtye Belphegor julkaisee kymmenennen studioalbuminsa Euroopassa 8. elokuuta Nuclear Blastin kautta. Kaaoszine tavoitti bändin päämiehen Helmuthin sähköpostin välityksellä, ja kysyimme mieheltä mm. yhtyeen tulevasta albumista sekä yhtyeen pitkästä urasta.
Terve! Miten vuosi 2014 on mennyt tähän mennessä sinulla ja Belphegorilla?
Helmuth: Hail! Kaikki on hienosti. Uusi albumi, video ja bonus-dvd ovat valmiina. Laitoin kaiken energiani tähän hommaan. En malta odottaa albumin maailmanlaajuista julkaisua! Vedimme joitain keikkoja Ranskassa ja Sloveniassa ja esiinnyimme mahtavilla festareilla, kuten Norjan Blastfestissa, Ruostin House of Metalissa, ja Indonesian Jakartan valtavassa Hammersonic Open Airissa 22 000 ihmisen edessä. Heinäkuussa aloitamme festarikauden Euroopassa ja esitämme livenä ennakkoon joitain biisejä ”Conjuring the Deadilta”. Soitamme noin 18 festareilla tänä vuonna. On suuri ilo soittaa festareilla, se on hienoa bändille, sillä siinä tavoittaa niin monia ihmisiä. Syys-lokakuussa palaamme Pohjois-Amerikkaan, ja vedämme siellä ensimmäisen kiertueemme pääesiintyjänä. Tämä tulee olemaan yhdeksäs USA:n kiertueemme. Sen jälkeen suuntaamme Japaniin soittamaan Loud Park -festareilla, ja ehkä vedämme joitain keikkoja Kiinassa, ennen kuin teemme joulukuussa Etelä-Amerikan kiertueen, johon sisältyy viisi festaria.
Lavaesiintyminen on Belphegorin ydin, bändin sydän, kuin veri suonissa. Vain harva bändi kykenee esittämään niin intensiivisiä, vainoavia ja äärimmäisiä live-esiintymisiä. Ne ovat auditiivisia ja visuaalisia yliannostuksia, joita ei ikinä unohda, jos pitää äärimmäisestä musiikista.
Viimeksi kun olitte Suomessa, esiinnyitte Steelfest Open Airissa viime vuonna. Onko sinulla muistoja, joita haluaisit kertoa tästä esiintymisestä tai Suomesta yleensä?
Helmuth: Joo, se oli mahtava kokemus. Emme olleet aikaisemmin soittaneet festareilla Suomessa, jos muistan oikein, olimme tehneet vain muutaman klubikeikan veljiemme Unleashedin kanssa, ja jos en muista oikein, syytän liiallista alkoholin määrää…
Suomessa on mahtavaa soittaa, tuolloin oli paljon die-hard porukkaa paikalla ja monia mahtavia bändejä oli esiintymässä. Tapasin myös tyypin, jonka kanssa olin yhteyksissä 15 vuotta sitten, outoa! Se siinä onkin hienoa, että tien päällä tapaa aina monia mielenkiintoisia kummajaisia ja ihmisiä. Tarkoitan siis bändin kannattajia, joita on kunnia tavata, arvostan heitä tietenkin hyvin paljon. Steelfest oli hieno kokemus, myös jatkot olivat aika rankat, juhlimme hotellissa kuuteen asti aamulla suomalaisten tyyppien kanssa ja jatkoimme sieltä lennolle kotiin. Se oli mahtava reissu, ja toivomme saavamme kutsun soittamaan jollekin festarille Suomeen vuonna 2015. Emme ole koskaan soittaneet Tuskassa, olemme kuulleet siitä todella paljon hyviä juttuja, ehkä ensi vuonna saamme tilaisuuden soittaa siellä. Belphegor on valmiina rähinöimään ja tuhoamaan.
Olette julkaisemassa uuden ”Conjuring the Dead” -nimisen albuminne 11. elokuuta Nuclear Blastin kautta. Voisitko kertoa hieman albumin kirjoittamis- ja äänittämisprosessista? Mistä saitte idean työskennellä Erik Rutanin kanssa tällä albumilla?
Helmuth: ”Conjuring the Dead” edustaa brutaalia kuoleman metallia. Aggressiivista, suoraa, säädytöntä. Vain parasta kannattajillemme, ja he saavat tällä albumilla, mitä ansaitsevat.
Jos vertaat tulevaa albumia aikaisempaan ”Blood Magick Necromance” -albumiinne, mitkä ovat mielestäsi suurimmat musiikilliset eroavaisuudet näiden kahden albumin välillä?
Mainos päättyy
Helmuth: En vertaa tätä albumia muihin Belphegorin julkaisuihin. En myöskään sano, että tämä on paras albumimme. Se on mielestäni kypsin albumimme. Tarkoitan, tietenkin tämä oli rankka rupeama, mutta loppujen lopuksi ihmisten pitäisi itse päättää, mitä mieltä ovat siitä ja toivon, että siitä pidetään.
Kaikki oli tällä kertaa hyvin vakavaa, kaikki hommat veivät kuukausia odotettua pidempään. Se oli kuin toinen vieroitushoito minulle, kuuden sairaalaviikon ja kuuden vieroitushoitoviikon jälkeen. Ja sitten kaikki nämä takapakit, tämän takia minun täytyi viivästyttää albumin tekoa 3-5 kertaa. Lopetin jo laskemisen ja jossain vaiheessa olin jo lähellä sanoa ”vitut, en saa tätä LP:tä ikinä valmiiksi”. Mutta lopulta kaikki meni hyvin ja olen voitokas.
Uuden albumin tuotti kuuluisa Erik Rutan. Millaista oli työskennellä hänen kanssaan? Toiko hän esille mitään uusia tuoreita ideoita, kun olitte äänittämässä albumia?
Helmuth: Ensinnäkin, täytyy myöntää, että tämä on unelmien täyttymys, koska emme ole aiemmin äänittäneet LP:tä USA:ssa ja olen aina halunnut tehdä sen. Minulla oli visio tästä pitkään. Eurooppalaisen metallin kylmien ja sairaiden elementtien yhdistäminen amerikkalaiseen brutaaliin soundiin oli suuri suunnitelma, joka meillä oli mennessämme studioon.
Mainos päättyy
Erikin luoma loistava äänivalli sopii täydellisesti biisien tunnelmaan. Se oli juuri sellainen, mitä minulla oli mielessä. Jos hifin kääntää kymmeneen, tuntee, kuinka brutaali, suora ja aggressiivinen se on. Se kuulostaa kuin kahdelta aseelta panemassa ja tulittamassa yhdessä.
Erikillä oli hyvin tärkeä rooli albumilla ja oli kunnia saada hänet mukaan tiimiin luomaan ”Conjuring the Deadia”. Häneltä tuli monia ideoita ja hän oli todella mukana hommassa. On tärkeää haastaa itseään – vaihtaa kaavoja, muusikoita, studioita, pitää kaikki tuoreena ja jännittävänä. Pysähtyneisyys on kuolema!
Mitä voit kertoa uuden albumin teemasta? Mitä aiheita käsittelette ja mistä saatte inspiraatiota musiikkiinne?
Helmuth: En mielellään enää puhu tästä asiasta. Se tulkitaan usein väärin. Ihmiset, jotka kannattavat bändiä ja ostavat albumin, joilla on lyriikat, pitäisi muodostaa omat mielipiteensä siitä. Haluan myös mainita, että kirjoitimme joitain kompleksisimpia ja teknisimpiä death metal -biisejämme, kuten ”Rex Tremendae Majetatis”, ”Conjuring the Dead” ja ”Legions of Destruction”, jossa on ensimmäistä kertaa vierailevia vokalisteja: suosikki death metal -laulajani Glen Benton sekä suosikki avantgarde/black metal -laulajani Attila Csihar. Minulle on suuri kunnia saada nämä kaksi äijää tälle biisille. He ovat legendoja. Minulla on suuri kunnioitus heitä kohtaan, suuri kiitos heille.
Jälleen kerran, levyn taide on todella hienoa, kuten albumeillanne yleensä. Miten tämä heijastaa albumin musiikkia ja mikä on tarina sen takana?
Helmuth: Kuten aina, näen sen kokonaisuutena. Musiikki, kansitaide, lyriikat, kaiken täytyy sopia yhteen kokonaisuuteen. Lyriikat ovat, kuten aina, melko suoria, eivätkä mitään pseudo-älyllistä paskaa.
Brutaalia metallia brutaaleilla lyriikoilla, ei mitään turhia kikkoja. Jotkut rakastavat sitä ja jotkut taas vihaavat – jotkut loukkaantuvat, kaikki on minulle okei. Seth teki erinomaista työtä taiteen kanssa ja oli hienoa saada hänet mukaan tähän projektiin.
Olen muutamaan otteeseen maininnut olevani ateisti ja misantrooppi, jolla on hieman taipumuksia nihilismin suuntaan. Olen riivattu monella tapaa, joskus se jopa ylittää hulluuden rajan, mikä on tärkeää taiteen luomisessa.
Taiteen kanssa on mielestäni sellainen juttu, että ainoastaan yliampuvat ihmiset ovat tehneet jotain, millä on ollut merkitystä ja mikä on kestänyt. Ei voi laulaa helvetistä, jos ei ole ollut siellä. Ottakaa selvää taiteen historiasta, ei ole väliä onko kyse kuvataiteilijoista, säveltäjistä, kirjailijoista, näyttelijöistä, mistä tahansa – ne, jotka ovat olleet lähellä hulluutta, usein houreissa tai huumeissa, kuin ”omilla hämärän rajamaillaan”, olivat parhaita ja ovat sitä edelleen.
Tietenkin olen joutunut kohtaamaan paljon paskaa elämässäni, mutta en mene sen yhteiskunnan mukaan, millainen se on nykypäivänä. Ei kunniaa, ei kuria. Omin sanoin sanottuna, teen itse säännöt. Vain kuolleet kalat uivat virran mukana.
Käytän lyriikoissamme filosofiaa Saatanasta/Luciferista – valontuojasta, ylpeänä, majesteettisena hahmona, joka vastusti kaikkia vaikutteita. Hän on myös viettelijä, kiusaaja. Sellainen, joka tekee omat päätöksensä, kulkee omaa kapinallisen polkuaan ja pilkkaa massaa. Voitokas! Vapaus on tärkein asia elämässä.
Nykyään digitaalisen musiikin suosio kasvaa kasvamistaan ja levymyynnit laskevat jatkuvasti. Mitä mieltä olet tästä? Tekeekö tämä levytaiteen eteen nähdyn suuren vaivan hyödyttömämmäksi, kuin mitä se aikaisemmin oli? Mitä mieltä olet digitaalisesta musiikista yleensä?
Helmuth: Joskus kysyn itseltäni, miksi menen kalliiseen studioon, käytän niin paljon aikaa, rahaa ja omistautumista saadakseni loistavan soundin, lisäksi paljon aikaa levytaiteeseen, lyriikoihin sun muihin, ja sitten ihmiset tuomitsevat albumin paskaisen latteasoundisen YouTube-pätkän tai mp3:n perusteella. Se on hullua, eikö?
Minulle fyysinen albumi on se, mistä kaikessa on kyse. Siinä saa kaiken, mahtavan soundin, lyriikat, kansitaiteen ja bändille on myös tärkeää lähteä kiertueelle ja soittaa keikkoja. Minulle siinä on edelleen jotain erityistä, kun saan LP:n tai CD:n käteeni. Mutta ajat muuttuvat, jotkut kuuntelevat musiikkia paskoilla kännyköillään, minulle se on täysin absurdia.
Bändinne on ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta, mikä on valtava merkkipaalu äärimetallibändille. Mikä on mielestäsi tärkein syy bändin pitkälle uralle?
Helmuth: Belphegor on vielä kuin raaka, hiomaton timantti. Me taistelimme, harjoittelimme, teimme paljon töitä ja helvetisti kiertueita. Emme koskaan muuttaneet tyyliämme radikaalisti tai hajonneet. Olemme vielä täällä ja tulessa. Edelleen yhtenäinen, brutaali, ja marssimme ilman kompromisseja ympäri maailmaa.
Metalliyhteisön on aika saada yliannostus helvetillistä death/black metallia uuden albumimme ”Conjuring the Deadin” muodossa.
Haastattelun loppuun laitamme kuunneltavaksi ensimmäisen ”Gasmask Terror” -nimisen singlen albumilta. Voisitko kertoa hieman biisistä ja miksi halusitte julkaista juuri sen ensimmäisenä singlena?
Helmuth: Kun aloin luoda levyä, suunnitelmanani oli muuttaa vokaaleja hieman. Vaihtelin vokaalejani joka albumilla, kokeilin eri tyylejä, uusia kaavoja, kuoroja jne. Tällä kertaa halusin enemmän matalaa örinää, kuten teimme ”The Last Supperilla” vuonna -95 ja ”Necrodaemon Terrorsathanilla” vuonna 2000. Me ylistämme edelleen liiallisuutta ja kaaosta äärimmäisen hyökkäävillä lyriikoilla ja vokaaleilla. Mielestäni tein nyt parhaat vokaalit, tai sanotaan, että tiukimmat, Belphegorin LP:llä. Se on ollut tavaramerkkimme vuodesta 1992 ja se ei muutu. Toinen biisi, jonka julkaisemme, tulee ulos heinäkuun lopussa. Se on videopätkä, ”Conjuring the Deadin” nimikkokappale!
Kiitos paljon haastattelusta ja onnea tulevaisuuteen. Haluaisitko vielä lopuksi sanoa jotain suomalaisille faneillenne?
Helmuth: Hankkikaa kopionne ”Conjuring the Deadista”. Tukekaa Belphegoria. Olen erittäin ylpeä näistä kymmenestä äänikollaasista, joihin on tehty loistava ja massiivinen äänivalli. Toivon näkeväni teidät kaikki Suomessa vuonna 2015. Tämä kauhu on kunnia…
