Bilepiraattien juhlat eivät pääty koskaan – arviossa Alestormin uutuusalbumi “Seventh Rum of a Seventh Rum”

Bilepiraattipartio Alestorm on ihastuttanut ja hämmästyttänyt metallikansaa omintakeisella musiikillaan jo vuosikausien ajan. Merirosvoteemaa, metallimusiikkia sekä hurttia huumoria yhdistelevä ulosanti ei todellakaan sovi jokaiselle, mutta jos arvostat pirteää ja mukana hoilattavaa musiikkia vaikkapa illanistujaisten taustalle, niin Alestorm on juuri oikea valinta. Seitsemännellä kiekollaan yhtye jatkaa tutuilla vesillä seilaamista, vaikka ”Seventh Rum of a Seventh Rum” sisältää myös vakavasti otettavia hetkiä.

Yhtyeen edellinen albumi oli omissa kirjoissani lähes täydellinen esitys, jolla arvaamaton mekastaminen löi sulavasti kättä erinomaisen biisikattauksen kanssa. ”Seventh Rum of a Seventh Rum” ei aivan edeltäjänsä tasolle nouse, vaikka 11 kappaletta käsittävä kokonaisuus vahva onkin. Tällä kertaa seasta erottuvat kuitenkin turhan selvästi ne kovimmat timanttivedot, eivätkä kaikki kappaleet tähän joukkoon nouse.

Alestorm pohjusti uutuuskiekkoaan julkaisemalla tältä etukäteen useammankin erinomaisen kappaleen. Piraattimetallin ystäviä hemmoteltiin muun muassa biiseillä ”Magellan’s Expedition”, ”The Battle of Cape Fear River” sekä ”P.A.R.T.Y.”, jotka lukeutuvat myös albumimitassa kiekon parhaimpiin esityksiin. Erityisesti viimeisenä mainittu on sellainen bailupiraattien jorauskappale, että veto taistelee tosissaan paikastaan yhtyeen parhaimpien kipaleiden palkintokorokkeella.

Muiltakin osin ”Seventh Rum of a Seventh Rum” vakuuttaa, sillä hyviä biisejä on mukana useampiakin. Näistä erityisesti ”Under Blackened Banners” on upea ylistyslaulu merirosvoelämään liittyvästä toveruudesta, joka vahvan kertosäkeensä ansiosta tulee sopimaan hienosti keikkakäyttöön. Myös kiekon rauhallinen päätöskappale ”Wooden Leg (Part III)” toimii ja onkin hienoa huomata, että Alestorm osaa välillä myös laskea ankkurit ja pysähtyä. Biisissä kuultava hillitympi ilmaisu on juuri sopiva päätös varsin riehakkaalle musiikkimatkalle. Levyn tasavahvuudesta kertoo paljon se, että kurssilta eksytään vain muutamissa kohdin. Esimerkiksi muuten mainiosti rullaava ”Cannonball” koettelee vastaanottajan huumorintajua tarkoituksellisen överiksi vedetyillä sanoituksillaan, kun taas ”Bite the Hook Hand that Feeds” tuntuu olevan olemassa vain biisin nimessä olevan sanaleikin takia. Ongelmaksi pienet murheet eivät kuitenkaan muodostu missään vaiheessa, sillä lähes jokaisessa kappaleessa on jokin koukku (!), jonka takia albumin kuuntelee vaivatta alusta loppuun.

Alestorm jatkaa piraattielämän ilojen, surujen ja ihmeellisyyksien ruotimista menestyksekkäästi. Vaikka ”Seventh Rum of a Seventh Rum” ei aivan edeltäjänsä tavalla maaliin iske, on kyseessä silti viihdyttävä ja toimiva metallikiekko. Selkeimmät ylilyönnitkin voi melkein antaa anteeksi, sillä eihän se olisi piraattijoukko tai mikään, jos kaikki tehtäisiin hyvän maun rajoissa. ”Seventh Rum of a Seventh Rum” on hyvä albumi.

Kappalelista:

1. Magellan’s Expedition
2. The Battle of Cape Fear River
3. Cannonball
4. P.A.R.T.Y.
5. Under Blackened Banners
6. Magyarország
7. Seventh Rum of a Seventh Rum
8. Bite the Hook Hand That Feeds
9. Return to Tortuga
10. Come to Brazil
11. Wooden Leg (Part III)