The Black Dahlia Murder

Juuri uuden albuminsa julkaissut The Black Dahlia Murder on keskellä Euroopan kiertuettaan, ja sain kyberavaruuden toisen langan päähän yhtyeen laulajan Trevor Strnadin kertomaan tästä uuden ”Ritual” -levyn tekemisestä ja miehistönvaihdoksista. Lue lisää nähdäksesi koko haastattelu.

Olette keskellä Euroopan kiertuetta juuri. Millaisia odotuksia teillä oli tätä kiertuetta koskien, ja miten kiertue on mennyt? Mitä eurooppalaiset fanit voivat ylipäänsä odottaa kun tulevat katsomaan The Black Dahlia Murderia livenä?

Trevor: Tähän asti kiertue on mennyt todella hyvin. Meillä on ollut paljon keikkoja isoilla festivaaleilla ja sitä kautta saanut myös paljon näkyvyyttä. Tuntuu todella, että uutta TBDM -albumia odotetaan innolla, joten nyt on hyvä aika kiertää soittamassa juuri täällä. Innostus paistaa meistäkin, on mahtavaa olla taas kiertueella ja päästä vihdoin soittamaan uusia biisejä!

Mitä yleensä teette vapaa-ajallanne kiertueilla? Onko teillä aikaa käydä katselemassa uusia kaupunkeja ja nähtävyyksiä, vai meneekö kaikki aika lepäämiseen?

Trevor: Teen näitä haastatteluja! Suurimman osan ajasta yritämme kyllä levätä, koska kiertueilla ei kuitenkaan voi ikinä saada liikaa lepoa. Tosin tällä kiertueella on ollut kyllä vähän kaupunkienkin tsekkailua ja osa jätkistä pääsi onnekkaina katsomaan H.R. Giegerin museota Sveitsissä. Se oli varmasti helvetin siistiä! Chris (Atheistin kitaristi) näytti pari museosta ottamaansa kuvaa ja siinä vaiheessa rupesi ottamaan koppaan etten lähtenyt mukaan…

Olen nähnyt teidät kahdesti livenä täällä Suomessa ja olin todella vaikuttunut keikkojen intensiivisyydestä ja soiton tarkkuudesta! Millaisia muistoja teillä on Suomesta sekä suomalaisista faneista ja ihmisistä?

Trevor: Kiitos kohteliaisuudesta! Teemme paljon töitä sen eteen, että olisimme mahdollisimman kova livebändi. Haluamme olla jotain intensiivistä ja muistettavaa. Rakastan Suomen rikasta metalliskeneä, on aina siistiä tulla Suomeen ja kahlata kaikki death metal -baarit läpi! Tämän hetken suosikkini suomalaisista bändeistä on Maveth, vitun sairasta! Minulla on hyviä muistoja keikoistamme Finnish Metal Expossa ja Tuskassa. Suomalaiset metallifestarit ovat aina ikään kuin isot bileet ja jotain todella näkemisen arvoista!

Tulevan viidennen ”Ritual” -albumin biisinkirjoitusprosessi päättyi helmikuussa. Miten tämän levyn kirjoittaminen erosi esimerkiksi ”Defloraten” kirjoittamisesta ja onko John K.:n lähtö vaikuttanut biisien kirjoitukseen?

Trevor: Meillä oli paljon enemmän aikaa kirjoittaa ”Ritual”:a kuin mitään muuta albumia. Kerrankin pystyimme rauhassa etsimään biiseille omat soundinsa, hioa ja rääkätä ne niiden täyteen mittaansa. Ryan Knight toi tällä kertaa entistä enemmän materiaalia kirjoituspöytään ja tuntuu, että hän tunsi olonsa vihdoinkin kotoisaksi kengissään lead -kitaristina. Hän shreddasi ja sahasi meidän aivot pellolle ja yllätti meidät hyvin positiivisesti! Tämä itsessään eroaa jo hyvin paljon siitä kun John oli vielä messissä, koska hän harvemmin kirjoitti yhtään mitään. Kaikki paineet kasaantuivat aina Brianille, mutta nyt ne ovat jakautuneet Brianin, Ryanin ja Bartin kesken, joka teki pari murskaavaa riffiä ”Malenchantments Of The Necrosphereen”. Sanoisin, että jätkät saivat paljon inspiraatiota toisistaan ja yritämme kaikki viedä tätä hommaa seuraavalle tasolle. Halusimme, että biiseissä on enemmän syvyyttä, koukkuja, vaihtelua ja pieniä yllätyksiä. Halusimme, että albumi pitää kuuntelijansa otteessaan!

Ryan Knight korvasi siis John K:n. Mistä löysitte Ryanin ja millaista on ollut työskennellä hänen kanssaan? Onko hän sopinut hyvin porukkaan?

Trevor: Tapasimme Ryanin kun hän soitti Arsis-yhtyeessä; vedimme viikon rundin heidän ja A Life Once Lostin kanssa. Hän vaikutti tosi hyvältä tyypiltä, rennolta ja todella nöyrältä taitoihinsa nähden. Liikkui huhuja, että hän olisi mahdollisesti lähdössä Arsiksesta jossa muutenkin taisi olla aika paljon eripuraa siihen aikaan. Kuulimme Jason Seucofilta, että Ryan etsii jotain tasapainoisempaa. Se oli vähän kuin järjestetty avioliitto, soitimme hänelle ja hommat lähtivät rullaamaan. Kaikki tuntui vähän liiankin helpolta… Ryan on älyttömän lahjakas soittaja ja hän vain kehittyy ja kehittyy entisestään. Hänellä on loppumaton nälkä kaikelle kitaratietoudelle ja hän on laajentanut meidän tyyliämme metodeillaan. Ja kuten sanoin aikaisemmin, hän täytti säveltäjän paikan täysin tällä albumilla, ja teki sen loistavasti. On todella siistiä, kun on tällainen uusi loppumattoman luovuuden lähde.

Onko ”Ritualin” sanoituksissa jokin tietty teema, ja mistä biisit kertovat? Liittyykö albumin nimi suoranaisesti kappaleisiin vai onko kyse enemmänkin kokonaisuutta niputtavasta nimestä?

Trevor: Teema on melko löyhä, mutta jokainen biisi on ikään kuin oma rituaali. Ensimmäinen kappale, ”A Shrine To Madness” on juhlinnan rituaali ja se kertoo kirottujen juhlapyhän, Halloweenin, säilyttämisestä. ”Moonlight Equilibrium” on muodonmuutoksen rituaali ja kertoo ihmisen viehätyksestä kuun vaiheisiin ja siihen, kuinka ne vaikuttavat ihmisen sisäiseen petoon. ”Conspiring With The Damned” kertoo pahan hengen tavoittelusta ouija-laudan kautta ja kirouksen langettamisesta itsensä päälle. Se on kommunikaation rituaali ja sain siihen inspiraation muutamasta tositarinasta, jotka kuulin yhdeltä tatuoijistani. Oletettavasti tämä paha henki oli hyökännyt hänen kimppuunsa ja vainonnut häntä toistuvasti, ennen kuin hän tunsi olevansa pakotettu hakemaan uskonnollista väliintuloa. Albumin nimi taas on enemmänkin sanaleikkiä faniemme kulttimaisesta omistautumisesta.

Millaisia lyrikaalisia vaikuttajia sinulla on?

Trevor: Ola Lindgren Gravesta, varsinkin ”Hating Life” -levy. Chris Barnesin aikainen Cannibal Corpse, King Fowley Deceasedista, Chris Reifert Autopsysta…vanhan koulun death metal on suurin vaikuttajani. Diggailen myös kauhuleffoista, lähinnä amerikkalaisesta 80-luvun setistä ja joistain italialaisista jutuista myös.

Kerro vähän uuden levyn kannesta, kuka sen on tehnyt ja peilaileeko se lyriikoitasi jollain tavalla?

Trevor: Valnoir Mortasonge teki kansitaiteen tälle levylle. Se edustaa kahta puolta rituaalista, jossa palvojat lähettävät maasta viestiä ja Saatana on valtaistuimellaan vastaanottamassa sitä. Kansi peilailee lähinnä niiden biisien lyriikoita, joihin olen saanut innoituksen saatanallisista aiheista.

Miten kuvailisit ”Ritualia” verrattuna aikaisempiin albumeihinne?

Trevor: Omasta mielestäni se on ammattimaisin albumimme tähän asti. Kuten sanoinkin, meillä oli enemmän aikaa tehdä tätä levyä kuin mitään aikaisempaa albumiamme.

”Moonlight Equilibrium” oli ensimmäinen uudelta albumilta lohkaistu biisi. Millaista palautetta saitte siitä faneilta ja kriitikoilta?

Trevor: Se otettiin vastaan todella hyvin! Tuntuu, että jengi on todella odottanut tätä lättyä, ja tuntuu mahtavalta saada hyviä reaktioita sekä arvioita viisi albumia putkeen! Olemme todella tyytyväisiä siitä, että voimme vielä olla täällä ja olla varteenotettava bändi.

Olet sanonut, että suurimpia innoittajiasi ovat Carcass ja ruotsalaiset metallibändit. Suomalaisena metallizinenä haluamme tietysti tietää, että mitkä bändit tarkalleen ovat niitä kovimpia vaikuttajia ja voiko niiden vaikutuksen kuulla uusimmalla albumilla?

Trevor: At The Gates tietenkin ja Darkane on myös toinen kova, varsinkin heidän ”Rusted Angel” -levy. Ennen vanhaa The Crown ja Dimension Zero –bändit olivat kovia. In Flames tietysti, silloin kun he olivat vielä hyviä, sama juttu Soilworkin kanssa (”Predators Portrait” ja sitä edeltävä aika). Mitä tulee amerikkalaisiin bändeihin, niin voi oikeastaan sanoa vain Morbid Angelin (jonka todellakin voi kuulla ”Great Burner Nullifierissa” ja ”On Stirring Seas Of Salted Bloodissa”), Malevolent Creationin ja Cannibal Corpsen.

Decibel Magazine julkaisi viimeisimmän numeronsa mukana flexi discin, The Black Dahlia Murderin cover version Carcassin ”This Mortal Coilista”, jossa myös itse Jeff Walker on mukana. Mistä saitte idean Carcass -versiointiin ja miltä tuntui työskennellä niin kutsutun “idolin” kanssa?

Trevor: Oli tosi siistiä vetää tämä biisi Jeffin kanssa, tosin se taisi olla kokonaan Decibelin idea. Olemme pelleilleet jo vuosia soittelemalla ”This Mortal Coilin” riffejä aina silloin tällöin ja ”Heartwork” on muutenkin ollut todella iso vaikuttaja meille. Olen tavannut Jeffin pari kertaa haastattelutilanteissa ja lämmittelimme muutamaa Carcassin paluukeikkaa Yhdysvalloissa, joten hän ainakin jollain tapaa tiesi millaista kamaa soitamme. Minun tavoitteeni laulajana oli saada ”Heartwork” kuulostamaan enemmän ”Necrotismilta” lisäämällä siihen uusia kerroksia vanhojen tilalle, ja täytyy myöntää, että lopputuloksesta tuli melko siisti!

Miltä tuntuu olla death metal bändi ja päästä kuitenkin Billboardin Top 200 listalle melkein joka albumilla?

Trevor: Onhan se siistiä. Eihän meidän tarkoitus tietenkään ole kiivetä listoille, mutta on hienoa että saamme tehdä tämä pienen palan musiikkiteollisuudesta, ja olla kaiken muun musiikin kanssa listoilla death metallin ollessa se altavastaaja mikä se on.

Onko yhtään Suomen keikkoja suunnitteilla?

Trevor: Ei mitään mainittavan arvoista vielä, mutta olemme jo suunnittelemassa seuraavia kiertueita. Tulemme olemaan todella, todella kiireinen bändi parin seuraavan vuoden ajan.

Vielä viimeiset terveiset eurooppalaisille, ja erityisesti suomalaisille faneille?

Trevor: Suomalainen death metal rokkaa!!! Vomiturition forever!