Black Trip – Goin’ Under

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 8.11.2013

Ruotsalainen, retroilevaa heavy metallia soittava Black Trip julkaisi uuden albuminsa ”Goin’ Under” 23. lokakuuta. Ruotsin musiikkimedia on jo ylistänyt tätä levyä vuoden 2013 parhaimmaksi heavy metal -albumiksi. En ihmettele tätä väitettä, sillä bändin riveissä seisoo melko nimekkäitä tyyppejä. Peter Stjärnvind on paukutellut rumpuja muun muassa Entombedissa, Murder Squadissa ja Nifelheimissa, mutta on tähän kokoonpanoon tultuaan siirtynyt kuusikielisen puikkoihin. Myös Enforcer-bändissä vaikuttanut laulaja Joseph Thollin tuo nyt oman raspimaisen äänensä ja sanoituksensa tähän kokoonpanoon. Ei kai muuta kuin levy sisään ja lähdetään mustalle matkalle nahkahousujen ja pörrötukkien sekaan.

Heti parin ensimmäisen biisin jälkeen huomaa, kuinka paljon 70- ja 80-lukujen rock/heavy bändeiltä on haettu vaikutteita (Iron Maiden, Thin Lizzy, Black Sabbath), mutta kuitenkin pöytään lyödään jotain omaakin. Ei ylimielisiä viiden minuutin pituisia kitarasooloja tai turhan pitkiä introja, vaan suoraa meininkiä tiukalla asenteella.

Kitaristit Peter Stjärnvind ja Sebastian Ramstedt toimittavat tiukkaa riffittelyä levyn alusta loppuun, mistä voi kuulla monien vuosien kokemuksen ja itsevarmuuden. Samalla pystytään kuitenkin myös tuottamaan jopa melkein kauniita melodioita ja sooloja.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Levyn puolessavälissä vastaan tuleva ”No Tomorrow” -kappale tarjoilee sitten sitä tuttua ja turvallista räväkkää heavya kuulijan korville. Nopeat rummut, särhäkkää laulua ja rannevaivoja aiheuttavia kitarariffejä ja sooloja, eli tämä on juuri sitä, mitä varmaan jokainen osasikin odottaa tältä yhtyeeltä, mutta silti kappale kuulostaa juuri bändin omalta eikä keneltäkään muulta lainatulta.

Loput levystä rullaakin oikein mukavalla tempolla ja asenteella. Tästä jäi ainakin minulle hyvä mieli. Biisejä ei ole liikaa, eivätkä ne (onneksi) toista itseään kauhean paljon, vaan jatkuvasti kuulee vaihtelua laulussa, melodioissa ja ylipäätään koko meiningissä. En sanoisi, että tämä on 2013 vuoden paras heavy metal -levy, mutta ehdottomasti siellä kärkikastissa mennään. Jos tykkäät silloin tällöin pukea nahkahousut jalkaan ja leikkiä olevasi Rob Halford tai muuten vaan fiilistellä nostalgisissa meiningeissä, sinun kannattaa ehdottomasti hankkia tämä levy. Pörrötä siis tukkasi ja tule mukaan mustalle matkalle!

7½/10

Kappalelista:
1. Voodoo Queen 03.39
2. Radar 03.59
3. Putting Out the Fire 03.41
4. No Tomorrow 05.07
5. Tvar Dabla 04.27
6. The Bells 02.43
7. Thirst 05.56
8. Goin’ Under 05.53

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kirjoittanut: Jussi Nurmi