Blind Stare – The Dividing Line

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 19.6.2012

Turkulainen Blind Stare julkaisi debyyttialbuminsa “Symphony Of Delusions” vuonna 2005 ja  julkaisee nyt toisen albuminsa “The Dividing Light” 27.7 kuluvaa vuotta Inversen kautta. Reseptinä on sinfoninen melodeath, ja homma toimii hyvin.

Levyn aloittava ”Cold New World” esittelee yhtyeestä kaiken olennaisen. Soundit ovat kaikin puolin toimivat ja hyvät, joskin laulut ovat silloin tällöin alhaalla. Tässä vaiheessa ei yhtye vielä esittele mitään ennen kuulumatonta tai juuri mitään uutta. Pieni omaperäisyyden siemen on kuitenkin pinnassa koko ajan. Toinen kappale ”Minds Armor” edustaa samaa, toimivaa linjaa. Myös pieniä power metal -elementtejä on esillä, muttei liikaa. Kappaleessa on koukuttava kertosäe, ja se on tunnelmaltaan koko levyn melankolisimpia kappaleita. Kolmas ”Bring Down The Tears” on aluksi hieman puuduttava, mutta hetken päästä päästään ensimmäisen kerran käsiksi puhtaisiin vokaaleihin, jotka toimivat erittäin hyvin ja kuulostavat lähinnä raspiselta Kotipellolta. Muuten kappale sortuu pienoisiin kliseisiin ja tasaisuuksiin.

Neljäs veisu ”Mindless Dreams” jatkaa tutuksi tullutta hyvä linjaa. Kappaleesta on nostettava esiin sen sisältämät täysin puhtaat lauluosuudet, herkät pianomelodiat, surullinen (joskaan ei laahaava), raskas kertosäe sekä erittäin toimivat, täydelliset kitarasoolot ja sinfoniset sävyt. Viides biisi ”Death And Rebirth” on levyn nopeimpia ja ilkeimpiä kappaleita. Alussa rullaava kitarariffi hakee vertaistaan, ja jälleen kappale on siunattu toimivalla kertosäkeellä. Kappale sisältää oivaltavan väliosan ja paisuu jättimäisiin mittasuhteisiin. Tässä vaiheessa on hienoa sanoa, että kerrankin tuo suuri äänivalli luodaan suurimmaksi osaksi kitaroilla eivätkä syntikat nouse häiritsevästi eteen missään vaiheessa. Pari seuraavaa kappaletta kuljetaan samoissa maisemissa, kuitenkin suht yllätyksettömästi. Ainoat esille nostettavan arvoiset asiat ovat pienet, tervetulleet progesävyt.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Kahdeksas kappale ”Redemption” alkaa akustisesti toimivalla sointukierrolla ja kasvaa jälleen hetkessä suureksi ja raskaaksi, surulliseksi hautajaismarssiksi. Kappale on levyn monipuolisin ja pisin, ja näin ollen pitää sisällään kaiken oleellisen. Kappaleessa kuullaan myös lukuisa määrä kitarasooloja, ja mielen valtaa ihmetys siitä, mistä ne näitä repii, mistä tulee inspiraatio. Ei siinä mitään, kun kaikki toimii. Yhdeksäs biisi ”The Disciple” alkaa jo uuvuttaa. Vaikkei kappaleessa ole mitään vikaa, edellinen kappale vei kaikki mehut, ja olisi ollut täydellistä lopettaa siihen. Kun kaikkia kappaleita on venytetty viiden minuutin mittaan, alkaa hieman kyllästyä. Viimeinen kaksikko, ”Daughter Of The Sun” & ”Legion Of Lost Minds”, on selvää jatkumoa aikaisemmalle materiaalille. Ensimmäistä kertaa yhtye myös kuulostaa jopa Nightwishiltä, mutta on mahdoton sanoa, onko se hyvä vai huono asia. Kappaleissa ei juuri ole mitään mainitsemisen arvoista, hyvän kitaratyöskentelyn lisäksi. Levy loppuu hämyiseen piano/synamelodiaan, joka toimi kätevästi lopetuksena.

Kokonaisuudessaan levy on hyvä. Paljoa valittamista ei ole, joskin levy olisi ansainnut paremman arvosanan, jos täytebiisit olisi jätetty suosiolla pois. Vaikka materiaali muuten onkin erittäin hyvää ja toimivaa, tulee yhtyeelle olemaan vaikeaa saada nimeä. Tämänkaltaisia yrittäjiä kun tuppaa tulemaan joka rööristä. Joka tapauksessa vahva ja toimiva levy.

7/10

Kappalelista:
1. Cold New World
2. Minds Armor
3. Bring Down The Tears
4. Mindless Dreams
5. Death And Rebirth
6. Blessing Of Freyja
7. The List
8. Redemption
9. The Disciple
10. Daughter Of The Sun
11. Legion Of Lost Minds

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

https://www.facebook.com/Blind-Stare/

Kirjoittanut: Eeli Helin