”Blood Covenant” on monipuolinen ja paikoin hyvinkin syvällinen metalcore-albumi – arviossa Adeptin uusin pitkäsoitto
2000-luvun alussa perustettu Adept teki nousujohteista uraa vuosituhannen alussa. Vuonna 2016 julkaistun ”Sleepless”-pitkäsoiton jälkeen seurasi kuitenkin lähes kymmenen vuoden hiljaiselo julkaisujen suhteen. ”Blood Covenant” on osoitus siitä, että Adeptilta löytyy voimia vielä vuosienkin hiljaiselon jälkeen. Ruotsalaisyhtyeen tuorein albumi on modernia ja väkevää metalcorea, josta löytyy monia kyseiselle genrelle ominaisia piirteitä mutta myös omanlaista syvyyttä.
Sanoitusten suhteen ”Blood Covenant” tuntuu nivoutuvan niin parissuhde-tematiikan, mielenterveyden kuin eksistentiaalisuuden ympärille. Ensimmäisen teeman puolesta puhuvat niin ”Heaven” kuin ”Parting Aways”, jotka molemmat tuovat maanläheisellä tavalla esille parisuhteen päättymisen. ”Time Is A Destroyer” tuo suoraviivaisesti ja mielenkiintoisella tavalla esille ajatuksen, että aika tuhoaa elämää. Ajatuksessa on tietyssä mielessä perää, kun kaikilla asioilla on aikansa, mutta yleensä elämän päättymiseen tai asioiden tuhoutumiseen vaikuttaa jokin muu aktiivinen tekijä kuin aika.
Pitkäsoiton pysäyttävin kappale on kuitenkin ”Ignore The Sun”, jossa käsitellään itsetuhoisia teemoja. Sanoitukset ovat kaunistelemattomat ja kipeät ja saattavat jopa hätkähdyttää suorasukaisuudellaan. Kun kyseinen kappale vielä päättää albumin, jää siitä väistämättä ensimmäisellä kerralla häkeltynyt olo. Kappaleen sanoman on oletettavasti tarkoitettu herättelevän ajatuksia, ja niin se todellakin tekee.
Mainos päättyy
Musiikillisen sisältönsä suhteen ”Blood Covenant” on monipuolinen. Metalcoremaisen mäiskeen ja räiskeen ohessa albumilta löytyy niin popmaisia elementtejä kuin jopa jousisoittimia. Muutamilla kappaleilla on hyödynnetty myös puhemaisia introja ja välisoittoja, jotka tuovat tunnelmiin omat sävynsä. Vokalisti Robert Ljungin äänenkäyttö on itsessään monipuolista ja taittuu vaivatta puhtaista lauluosuuksista kurkkulimaa irrottavaan korinaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että toisinaan Ljungin ääni tuo mieleen Dead By Aprilin kitaristi-vokalisti Pontus Hjelmin.
Adeptin ”Blood Covenant” on väkevä albumi kuten metalcore-yhtyeeltä sopii olettaakin. Pitkäsoitto on kyseiselle genrelle epätyypillisesti poikkeuksellisen moniulotteinen, mikä on toki vain myönteinen seikka. Edellä mainitun ohessa albumilta löytyy myös syvällinen puoli, joka antaa sille oman leiman. Mikäli Adept ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa yhtye ottaa seurantaan.
Kappalelista:
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen
